Siirry sisältöön

Michel de Montaigne

On otettu Wikipedii-späi
Michel de Montaigne
Portriettu
Ammatti:filosoufu, kiändäi, juristi, esseisti, elämäkertakirjoittaja, poliitiekku, poet lawyer, French moralist, kirjuttai
Rodivui:28. tuhukuudu 1533[1][2]
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli:13. syvyskuudu 1592(1592-09-13)[3][4][5][6][2] (59 года)
Kuolendukohtu:
Tuatto:Pierre Eyquem de Montaigne[d]
Ukko / akku:Françoise de La Chassaigne[d][7]
Nimikirjutus:
Michel de Montaigne
Michel de Montaigne

Michel de Montaigne (28. tuhukuudu 153313. syvyskuudu 1592) on frantsielaine Renessansan aigukavven kirjuttai da filosouffu, Koittehet-kniigan kirjuttai.

Sai hyvän opastuksen kois, sit loppi kolledžan da rodih juristakse.

Tiedoruado

[kohenda | kohenda tekstu]

Sud’d’an ruavon jätettyy, 1572 vuvvel 38 vuvven ijäs, Montaigne rubieu kirjuttamah ”Koittehii”. Sen enzimäine painos kahtennu kniigannu nägi päivänvalgien vuvvennu 1580. Ven’ankielizen vuozinnu 1954-1960 painetun ”Koittehien” kiännöksen pohjannu on kniigan jo nelläs painos. ”Koittehis” on kirjuttajan iččeh tunnustuksii da ristikanzan hengen luonduo kuvuamizii. Kirjuttajan mugah, joga ristikanzas kuvastuu kai rahvaskundu. Häi otti ezimerkikse oman ičen, erähänny rahvaskundah kuulujannu, da ylen tarkah tutki omii hengellizii liikundoi.

Tiedomiehen filosouffistu kandua sanotah skeptitsizmakse, ga hänel se on omua periä. Montaignen skeptitsizmu on eräs eloksen skeptitsizman, kudaman pohjannu on eloksen kargei kogemus da ristikanzoih pettymine, da filosouffizen skeptitsizman sevoiteh, jälgimäzen pohjannu on luja mieli ristikanzan tiedoloin pravvattomuos. Monipuoližus, hengelline tazapaino da terveh mieli pellastetah tiedomiesty mollembien skeptitsizmoin jyrkis reunimazis ellendyksis. Montaigne tunnustau ičensuvaičuksen ristikanzan tegoloin da ruadoloin piälimäzekse syykse da häi ei paheksi sidä, hänen mugah se on luonnolline da kai tarvittavugi ristikanzan ozakse, sendäh ku ruvennou ristikanzu ottamah vastah vierahii interessoi kui omii rouno, sit häi ei rodei ozakkahakse da ei sua hengele hoivua da rauhua.

  1. Bell A. Encyclopædia BritannicaEncyclopædia Britannica, Inc..
  2. 2,0 2,1 Педагоги и психологи мира
  3. Encyclopædia Britannica Проверено 9 октября 2017.
  4. Internet Speculative Fiction Database Проверено 9 октября 2017.
  5. Discogs Проверено 9 октября 2017.
  6. Internet Philosophy Ontology project Проверено 9 октября 2017.
  7. https://gw.geneanet.org/pierfit?lang=fr&n=de+la+chassaigne&oc=0&p=francoise