Siirry sisältöön

Mika Waltari

On otettu Wikipedii-späi
Mika Waltari
Portriettu
Roindunimi:suom. Mika Toimi Waltari
Ammatti:kirjuttai, kiändäi, žurnalistu, romaanikirjailija, käsikirjoittaja, runoilii, näytelmäkirjailija
Rodivui:19. syvyskuudu 1908(1908-09-19)[1][2][3][4][5][6][7][8][9]
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli:26. elokuudu 1979(1979-08-26)[1][2][3][4][5][6][7][8] (70 года)
Kuolendukohtu:
Lapset:Satu Waltari[d]
Nimikirjutus:
Mika Waltari vuvvennu 1935.

Mika Toimi Waltari (19. syvyskuudu 1908 Helsinki – 26. elokuudu 1979 Helsinki) oli suuri suomelaine kirjuttai. Waltari oli ylen produktivnoi kirjuttai: häi on piästänyh ilmah romuanoi, runoloi, novelloi, suarnoi, näytelmii, raadivospektakliloi, propagandumaterjualua, kriitiekkoi, elokuvakäzikirjutuksii da matkukerdomuksii.

Tuotando

[kohenda | kohenda tekstu]

Mika Waltarin enzimmäine ilmah piästetty tevos oli Jumalaa paossa vuvvennu 1925, da viimezet tekstat häi saneli Ihmisen ääni -sarjas jullattuh tevokseh vuvvennu 1978. Hänen tevoksis ollah otettu uuzii painoksii jatkuvah.

Romuanat

[kohenda | kohenda tekstu]

Waltarin suavutusaskel tapahtui, konzu häi kirjutti tevoksen Suuri illusioni.

Pienet romuanat

[kohenda | kohenda tekstu]

Näytelmät

[kohenda | kohenda tekstu]

Mika Waltari kirjutti läs kolmekymmendy näytelmiä. Erähät oldih suurien romuanoin eziruoduo - ezimerkikse Sinuhe Egyptiläizen kel samah aigukaudeh sijoittui Akhnaton, auringosta syntynyt (1936). Erähät näytelmät oldih poliittizii. Ezimerkikse Yö yli Euroopan (1934) kerdou aijan poliittizis idejois. Äijät kebjiet näytelmät (ezimerkikse Kuriton sukupolvi (1936), Gabriel, tule takaisin (1945), Noita palaa elämään (1946) da Huhtikuu tulee (1949)) tundietah nygöi fil’moinnugi. Waltarin kirjutettulois näytelmis on myöhembäh piästetty ilmah kerävys Mika Waltarin näytelmät (1999).[12].

Elokuvakäzikirjutukset

[kohenda | kohenda tekstu]

Waltari oli ahker elokuvakäzikirjuttai. Kiistämättäh tunnettuvin hänen käzikirjuttamis elokuvis on T. J. Särkän režissiiruitu Kulkurin valssi (1941).

Runot

[kohenda | kohenda tekstu]

Konzu Waltari oli nuori, häi kirjutti äijy runoloi. Ezmäi häi duumaičči, što häi ongi enne muudu runoilii. Waltarin enzimäzet runot piästih ilmah Nuoren Voiman Liiton antolougies Nuoret runoilijat vuvvennu 1926. Nämmis runolois Waltari käytti nimie Kristian Korppi. Sen jälgeh piästih ilmah runokerävykset Sinun ristisi juuret (1927), Muukalaislegioona (1929) da Valtatie (1928), jälgimäine yhtes Olavi Laurin (Olavi Paavolainen) kel. Myöhembäh Waltarin runoloi piäzi ilmah kerävyksis Runoja 1925-1945 da Pöytälaatikko. [13].

Muu tuodando

[kohenda | kohenda tekstu]

Tevoksii

[kohenda | kohenda tekstu]
  • Jumalaa paossa. Suomen merimieskirkko, 1925.
  • Suuri illusioni. WSOY, 1928.
  • Yksinäisen miehen juna. WSOY, 1929.
  • Appelsiininsiemen. WSOY, 1931.
  • Siellä missä miehiä tehdään. WSOY, 1931.
  • Isästä poikaan. Yhteislaitos Helsinki-trilogiasta 1933–35. WSOY, 1942.
  • Aiotko kirjailijaksi? WSOY, 1935.
  • Surun ja ilon kaupunki. WSOY, 1936.
  • Ihmeellinen Joosef. WSOY, 1938.
  • Kuka murhasi rouva Skrofin? Otava, 1939.
  • Komisario Palmun erehdys. WSOY, 1940.
  • Nainen tuli pimeästä ja muita novelleja. WSOY, 1943.
  • Fine van Brooklyn. WSOY, 1942.
  • Kaarina Maununtytär. WSOY, 1942.
  • Rakkaus vainoaikaan. WSOY, 1943.
  • Tanssi yli hautojen. WSOY, 1944.
  • Sinuhe egyptiläinen. WSOY, 1945.
  • Neljä päivänlaskua. WSOY, 1949.
  • Lähdin Istanbuliin. WSOY, 1948.
  • Mikael Karvajalka. 1948. WSOY, 2004.
  • Mikael Hakim. WSOY, 1949.
  • Nuori Johannes. WSOY, 1981.
  • Johannes Angelos. WSOY, 1952.
  • Turms, kuolematon. WSOY, 1955.
  • Vallaton Waltari. WSOY, 1957.
  • Feliks onnellinen. WSOY, 1958.
  • Valtakunnan salaisuus. WSOY, 1959.
  • Tähdet kertovat, komisario Palmu! WSOY, 1962.
  • Ihmiskunnan viholliset. WSOY, 1964.
  • Pienoisromaanit. WSOY, 1966.
  • Lukittu laatikko ja muita kertomuksia. WSOY, 1978.
  • Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978. WSOY, 1979.
  • 10 Waltaria. WSOY, 1985.
  • Joulutarinoita. WSOY, 1985.
  • Matkakertomuksia – Mika Waltarin matkassa 1927–1968. WSOY, 1988.
  • Viisi ässää ja muita kertomuksia. WSOY, 1999.
  • Mika Waltarin näytelmät. WSOY, 1999.

Lähtiet

[kohenda | kohenda tekstu]
  1. ↑ 1,0 1,1 Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF Проверено 10 октября 2015.
  2. ↑ 2,0 2,1 Encyclopædia Britannica Проверено 9 октября 2017.
  3. ↑ 3,0 3,1 Internet Speculative Fiction Database Проверено 9 октября 2017.
  4. ↑ 4,0 4,1 Энциклопедия Брокгауз Проверено 9 октября 2017.
  5. ↑ 5,0 5,1 Чешская национальная авторитетная база данных Проверено 23 ноября 2019.
  6. ↑ 6,0 6,1 Gran Enciclopèdia Catalana — Grup Enciclopèdia.
  7. ↑ 7,0 7,1 http://isabart.org Проверено 1 апреля 2021.
  8. ↑ 8,0 8,1 Munzinger Personen Проверено 9 октября 2017.
  9. ↑ Mika Waltari — Svenska litteratursällskapet i Finland.
  10. ↑ [[::d:Q17378135|Валтари Мика Тойми]] // Большая советская энциклопедия — Москва: Большая российская энциклопедия, 1969. Проверено 28 сентября 2015.
  11. ↑ Nationalbibliothek D., Berlin S. z., Staatsbibliothek B., Nationalbibliothek Ö. Record #118764160 Проверено 31 декабря 2014.
  12. ↑ Petri Liukkonen: Mika (Toimi) Waltari (1908-1979) - pseudonyms Leo Arne, Kristian Korppi, Nauticus, Leo Rainio, M. Ritvala Authors Calendar. Lugiettu 27.4.2016
  13. ↑ Petri Liukkonen: Mika (Toimi) Waltari (1908-1979) - pseudonyms Leo Arne, Kristian Korppi, Nauticus, Leo Rainio, M. Ritvala Authors Calendar. Lugiettu 26.4.2016
Lähteh - "https://olo.wikipedia.org/w/index.php?title=Mika_Waltari&oldid=27308"