Muroman Uspenn´an manasteri

On otettu Wikipedii-späi
Muroman Uspenn´an manasteri
Perustamizen paivymiäry 1352
Kuva
Perustaja Lazarus of Murom[d]
Valdivo
Haldivollispaikalline miäry Krasnoborskoye rural settlement[d]
Esiintyy muistomerkkien luettelossa list of cultural heritage sites in Pudozhsky District (Russia)[d]
Kulttuuriperintökohteen luokitus regional cultural heritage site in Russia[d][1]
Reittiohje п-ов Муромский на Онежском озере
Muroman Uspenn´an manasteri (Ven'a)
Mediafailat Wikiskluavul

Koordinuatat: 61°29′04″ p. l. 36°14′54″ pn. p. / 61.484545000027772232° p. l. 36.24849600002777805° pn. p. / 61.484545000027772232; 36.24849600002777805 (G) (O)

Muroman Uspenn´an manasteri

Muroman Uspenn´an manasteri sijoittihes Oniegan rannal, päivännouzu puolel, kunne siirdyy jogi Muromka. Enzimäzet inokat tuldih sinne 14 vuoziaijal. Luazarin eländyaijan kniigois on kirjutettu kaimuandu monastirskoloi dokumentoi, sentäh manasterin avavunduaigu ei ole ihan se, voibi olla sie elettih inokat jo aijembi. Tämä manasteri on yksi vahnembis manasterilois. Ihan avavundu aijois oli sie yhtes eläjien ustuavu. Vie eländän aigua prepodobyoi luazarin, oli rakendettu uspenn´an kirikkö, kuduadu ainos počitoijah monuahat, händy pietäh kogo monuahoin rovun allunnu: Luazarin Ylähnouzendu, Predteče Ioannan. 1612 vuvel manasteri oli levitetty nemtsoin da litovtsoin armiel. No toizelsada vuozipuolel muuroman manasteris oli 6 puustin´ua: Kedrinskoi, Petropavlovckoi, Lužandozerckoi, Rubežskoi, Sinorewkoi da Kuržanskoi.

1786 vuvvel manasteri tuli naizien manasterikse, no ol vaiku yhten vuvven, se pandih kiini, jäi vaiku pieni Bogojavlenskoi prihodu. Preosväščennoi Ambrosii oli kirjutannuh, Muuroman manasteris jiädih vaiku kolme puuhistu kirikkyö: Uspenn´an - 1686, Roždestva Ioanna Predteči - 1673, da Bouojavlenie Gospodn´a (Jumalan ilmestyndy) 1700. Jäi vie časovn´u kus oldih Luazarin jiänökset, da ylen vahnu Luazarinnozendu nimelline kirikkö. XIX sadavuozi aigua myös oli avattu 1 manasteri, se remontiruttih I.I. Milokrošečnoin Puudožan ristikanzan dengoin vuoh. Häi andoi 12 000 rubl´ua remontah. 1867 vuvvel sinne tuli 7 monuahua, no kaznu ei andanuh nimittumua posobiedu. Yhtes vie elettih niistiet da ylenvahnat rahvas. No manasteri yksikai maltoi vie rakendua Uspenskoin kirikän kahten predelanke:
Roždestva Ioanna Predteče da prp. Ioannan Ril´skoin. Sen pritvoran piäl azetettih kolokol´nú 12 kellonke. Yksi niilöis on mustettavu ku tuli ilmah Vasilien Ivanovičan aigua 1508 vuvvel da on vie ihan luja. 1875 vuvvel kalmižiman kirikkö oli ymbäri luaittu aidu, ku vardoija ylen vahnua Pyhäkirikkyö.

1890 vuvvel muuromskoin obitelih rakendettih 2 uuttu kirikkyö, yksi uli Viizipiälinne Kaikkien Pyhien kivikirikkö, kudualoin seinil ikkunoin piäl azetettih ikoonat Prepodobnoloin Luazarin da Afanasien Muromskoloin. Toizel keroksel sijoitettih kodikirikkö Svätitelä Nikolaja, antiminsu oli vihmutettu 15. talvikuudu 1896 vuvvel. Luazarin da Afanasien jiänökset oldih vardoitettavannu kahtes časovn´as, ymbäri kudualois oli kiviaidu. No oli manasteril jygei aigu da oli pandu uvvessah kiini. XX sada vuvven aijoil oli jiännyh vaiku valgiet Uspenskoin soboran seinät da ostov Kaikkien Pyhien kirikön, kogonah oli levitetty vellestön eländy korpussu.

Nygözel aijal on myös nostettu vellestön eländy korpussu, kunne avattih talvikirikkö Svätitelän Nikolain, trapeznoi da kel´jat. Kus oli luazari vardoičendukohtu, luaittih kezäkirikkö.

Muromskoi manasteri, kui i ennen, eläy askietoin eländiä, kunne harvah kävväh palomniekat. Toiči kuuloin sinne ei piäze niken.

Lähtehet[kohenda | kohenda tekstu]

  1. Постановление Председателя Правительства Республики Карелия № 654 от 08.08.1995