Mustuahvenet

Mustuahvenet (lat. Micropterus) ollah päivyahvenien heimoh kuului kalasugu.

Ulgonägö

Kaloloil on pitky, kohtalazeh bokkah painettu rungu. Väri vaihteleh vihandaspäi mustuharmaižeh da melkein mustah suate, puolin puolin puolin on puaksuh mustii kohtii libo ribazii. Sel'gäl on syvä kaivandu, kudai jagau sen kahteh ozah: edehpäi piikki (kargieloinke) da tagapäi pehmei. Rodun tunnusmerki on suuri syväle leikattu suu. Suures suus olijal piälimäine čuppu menöy silmän tagapuolen pystylinjan tagan. Suurin suurus rippuu lajis: ku pienmurdehizen mustuahvenon harvah enämbi 50-60 sm, sit suurmurdehizen voibi olla 97 sm pitky da paino enämbi 11 kg.

Levitys

Heimon histourielline aloveh kattau Pohjas-Ameriekan (Kanuadaspäi Meksikah suate) mageveden vezivarret. Korgien kalanduobjektan hinnan periä mustua ahvenua on olluh luajittu elämäh kogo muailmah. Tänäpäi net onnistuttih aklimatizoitumah Jevroupan, Aazien (mugažo Japounien da Kitain), Suvi-Afriekan da Suvi-Amerikan vezivarzielois. Suvaijah puhtahii järvii, vezivarzieloi da jogie, kudualoin virdu on hidas, kudualois on äijy vezikasvuo da peittoloi (kor'agi, kivet).

Käyttäytymine da syömine

Rodun kai lajit ollah aktiivizet pedoelätit. Mečästytäh enimite vardoičendaspäi.