Mustumado

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mustumado
Mustumado

Mustumado (lat. Natrix natrix, ven. обыкновеннй уж) ei ole myrkymadoloi, sidä enimyölleh on Jevruazien lauhkien ilmaston alovehil. Kuuluu mustumadoloin pereheh.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Mustumavon ylen helpoh tunnustat toizis madolois. Sil piäs bokispäi on kaksi valpastu: keldastu, kelduruspakkuo libo valgiedu tačmua. Sil on piduličču da hoiskei ruho, kudai kai on suomuksis. Ruhon väri voi olla eriluaduine, ihan mustas da muzavanruskies valpahanharmuassah da vihandanoliivuvärissäh. Maha on läpettämätöi da valgei. Mustumavol ei ole myrkyhambahii. Mustumavon piduhus yhtes hännänke on 130 sentissäh, ga enimyölleh 70-100 sentii. Mustumavon ižäčyt ollah emäččylöi suurembat.

Leviendy[Kohendele | Kohendele tekstua]

Mustumado enimyölleh eläy vetty lähäl: jogiloin da järvilöin rannoil, suoloin reunoil, märril tuhjožikol kazvoitunnuzil niittylöil, rannan lepikkölöis. Voi eliä ristikanzan kodikonduloil, ogrodois, kai nostettulois huonuksis. Karjalas mustumaduo ei ole äijiä. Niidy enimälleh nähtih suvipiirilöis, Pitkänrannan da Anuksen piiris, Sortavalua lähäl. On sidä Oniegantagavuos da Puudogan piirin suviagjal. Pohjazembis piirilöis sidä vikse ni ole ei.

Taba[Kohendele | Kohendele tekstua]

Mustumado ei ole agrissiivine, ristikanzan nähtyy se kulgou iäre. Mustumado hyvin uidau. Se voi olla vies enämbi puoldu čuassuu da sih aigah ehtiy uidua hyvän palan. Mustumavot terväh da hyvin liikutah muadu myöte, nostah puuloih. Net ollah aktiivizet päivän aigua, yökse peitytäh puuloin juuriloih, kuivanuzien lehtilöin uale, kiviruoppahih, heinysuottoloih, kaikenmoizih hallelmuksih. Mustumado, kui harmai madogi, suvaiččou viruo päivypastos, se kiärihes kol’čalleh da voi čuassuluguh virui nenga lämmäzes.

Kiimuaigu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Mustumaduo talven jälles voibi nähtä jo oraskuun allus. Talviunes havaččuhuu net ei olla moizet aktiivizet, hätken virutah päivypastos. Sih aigah yhteh tukkuh toiči kerävyy mondu mustumaduo. Sit net uvvessah lähtietäh talvenvietändykohtah, lykätäh vahnu kettu iäre da sen jälles, enimyölleh kezäkuul, heil algavuu kiimuaigu. Heinykuul emäččy muniu 7-30 jäiččiä, kudamat suuruon da muvvon puolespäi ollah kui kyyhköin. Nuoret mustumavot jäičispäi lähtiettyy kerras levitäh da eletäh ičepiänneh.

Syöndy[Kohendele | Kohendele tekstua]

Mustumado syöy enimyölleh šlöpöidy da rubišlöpöidy, niilöin toukkua. Toiči se syöy suurii böbökkii, hiirii, šižiliuhkuloi, pienii linduloi da linnunpoigazii.