Muur'oi

On otettu Wikipedii-späi
Muur'oi

Muur’oi (kysty muarjua sanotah šl’uboi) on monivuodine heiniävyӧs kazvi roduu Rubus (Vagoi) Rovzuvärin perehys. Ilmanigäzet sen nimet oldih “jantari”, “suonsilmät”. Pohjazis alovehis oli nimi "čuarin muarju". Rahvas sanotah muarjua "pohjazen apel’siinu", "arktikan vagoi".

Kuvavus[kohenda | kohenda tekstu]

Muur’oi on pienikazvoine, sen korgevus on yli 20 sm. Korzi on vihandu da muzavanvihandu, hoikkei, oigeikko. Sil on 2-3 lehtie da yksi valgei kukkaine.

Kukkazet ollah keskenormuzet, yksinäzet, valgiet, yksisugupuolizet. Emehenkukat da hyödenkukat kazvetah erikazvoksil; ižäkukkazet ollah suurembi emäkukkazii. Emehty da hyödehty on äiju; tuppie da kukanlehtie on viiziembi. Muur’ӧi kukkiu kezakuul. Pӧlytetäh kukkazii bӧbäkät. Muarjat kypsetäh 40-45 päiviä. Lehtet ollah rupiškoit jygrinainepočkiennägӧzet, viizilabavutut.

Andin on ruskei (ruohkahko) libo oranževoi (kypsi) muarju diametrua läs 1-2 sm. hoikien kuorenke da kovien siemenienke; kaččojen se on gu vagoin muarju. Kypset muarjat ollah gu puhtas jantari. Muarjan mehu on oranzevoi, ylen magei. Kerätäh muarjӧi heinykuul.

Muur’ӧi on levinnyh kaikkie Pohjastu muan puoliskuo myӧ. Voibi nähtä muur’oidu Keski-Jevroupan puolel Ven’al, Sibiries, Valgo-Ven'al. Tavallizinnu kazvin elokohtinnu ollah sfagnumsuot, kudamis sežo kazvetah bagul’niekku da guarbalo. Meččykanat da mečoit suvaijah muur’oikkoloi.

Kypsis muarjӧs on: zuahariet, valgiet, organičeskoit muigeimehet (juablokku da limonu), vitamiinat (C,B,PP,A), mineraliet ozat (kalii, fosforu, raudu da toizet). Muur’ӧn muarjas on vitamiinua C äijembi gu apel’sinas kolmenkerran.

Muur’oi kuuluu rohtikazviloin joukkoh. Sendäh, gu muur’oin muarjois on äijy tokoferoloi, kuduat on lӧytty biologien puoles aktiivizii ainehii da vitamiinoi, net hyvin vaikutetah kohtužen ristikanzan organizmua. Muarjan syväinmehu hyvin sammuttau juotatustu, vastau kyl’miändia. Muarjan mehul voietah nahkanpalat, kuduat ollah kibiet.

Lehtet ollah veriazettujaizet, ruanusaubuattujaizet, heldievastavuttozet nuadobjat. Lehtis da varbazis voit varustua heinykeittie, kudamien avul piästetäh vačan kivuskis, počkien voimattumaksis, paskas. Lehtet ollah kuzenajajat da avvutetah ruanoin kӧčӧityӧ, seižatuttua veri. Čuajukse zavaritah muur’on tuppii. Lehtikeittien da muarjӧin avul parandetah kai tervehys.

Sendäh, gu mehus on äiju zuaharii, se on ylen magei. Syvväh muarjoi kypsehyy. Talvekse muarjoi kylmätetäh da livotetah. Sendäh, gu muarjois on äijy muijumehtu, niidu voibi hätken pidiä livos. Muarjois keitetäh varen’n’ua, mehuu, povidlua, džemua. Suomes da Ven’as azutah muur’oinviinua da likӧrua.

Muur’oi oli Aleksandr Puškinan armas muarju. On kuulužu, enne kuolendua häi kyzyi livymuur’oidu.

Suomen D’engundvorčas azutah 2 jevron dengukolikkuo, kuduas on muur’oinkuva. Sen dizaineru on Raimo Heino.