Neisvinogruadu
Neisvinogruadu (ven. девичий виноград, lat. Parthenocissus Planch) on monivuodine kazvi, kudai kuuluu vinogruadoin pereheh. Sidä on läs kymmendy eri lajii. Neisvinogruadua äijän kazvau Pohjas-Amierikas da Päivännouzu-Aazies. Ven’al sidä kazvatetah dekoratiivizennu kazvinnu.
Ulgonägö
[kohenda | kohenda tekstu]Neisvinogruadu on 10-15 metrii pitky liuanu. Sil ollah usat, kudamien vuoh kazvi tartuu karhakkoloih pindoih da eriluaduzih tugiloih. Tuolleh se kazvau yläh da kattau omal varrel da lehtilöil pystyoigieloi pindoi. Kazvin lehtet ollah šuarakkahat, jogahizes lehtes on viizi suurdu lehtivezua. Lehten varzi on 6-8 sentii pitky. Neisvinogruadan kukkazet ollah pienet da kazvetah tukulleh. Kazvin pienet andimet ollah muzavansinisty värii. Net ei olla syödävät.
Kazvandu
[kohenda | kohenda tekstu]Neisvinogruadan roindumuannu on Pohjas-Amierikku. Karjalas ylen viluloin talviloin aigah se kylmäy. Se ylen terväh kazvau, mi on hyväkse dai pahakse. Hyvänny puolennu on se, ku lyhyös aijas se kattau suuren pinnan. Toizes puolespäi, ku et ruvenne kaččomah sidä da leikkuamah liigoi vezoi, se kattau kaiken, mih vai puuttunou.
Käyttö
[kohenda | kohenda tekstu]Ven’al neisvinogruadua istutetah pystyoigieh vihoittamizeh niškoi. Sen vuoh voibi čomendua aidua, pimendiä avvonastu lebokodastu pihas, vardoija krinčoi, galdarii libo mansardua tuules da vihmas. Sidä paiči neisvinogruadažikko eistelöy guazoin, pölylöin da liijan hälyn piäzemisty huonuksih da lebokodazih. Räkkikezänny neisvinogruadan vihandu ”hursti” voi vardoija kodii liijas lämbiendäs.