Nikolai Omelin

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nikolai Omelin
Ammatti: opastai
Rodivui: 17. ligakuudu 1916(1916-10-17)
Roindukohtu: Poventsan kihlakunta[d], Ven’an valdukundu[d]
Kuoli: 29. elokuudu 2001(2001-08-29) (84 года)
Kuolendukohtu: Moskovu, Ven'a

Nikolai Titovič Omelin (4. (17.) ligakuudu 1916 – 29. elokuudu 2001) on Nevvostoliiton urhoi, polkovniekku.

Eloskerdu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Rodivui Anuksen gubernien Poventsan ujezdan Sellin kyläh. Kanzua myöte oli karjalaine. Omas kyläs loppi kuuzi kluassua školua. Ruadoi mečänkuadajannu da peräajol Puadenen lespromhouzas.

Armies oli ligakuus 1937. Sluužii jalguväen voinujoukkolois (Siberin voinuokrugas). Vuvvennu 1939 loppi nuorimien leitenantoin kursit Krasnojarskas. Oli jalguväen joukon piälikönny Siberin voinuokrugas. Oli Talvivoinal, pakkaskuul-kevätkuul 1940 oli Suomen Rahvahan Armien 1. Ammundudiviizien komendanturoutan piälikkö. Voinan jälles jatkoi sluužbua jalguväenroutan piälikönny Leningruadan voinuokrugas. Oli Ižänmuallizel voinal. Kezäkuul-syvyskuul 1941 oli Pohjazen da Karjalan frontal 52. ammundujoukon routan piälikkö. Oli Karjalua puolistamas. 27. syvyskuudu 1941 oli ruanittu käzih da jalgoih, sit talvikuussah 1941 oli Belomrskas gospitalis.

Talvikuus 1941 – kylmykuussah 1942 oli 758. ammundujoukon routan piälikkö, bataljounan piälikön sijahine da piälikkö Karjalan da Luodehpuolen frontal. Vuvvel 1942 oraskuun 20. päivänny oli ruanittu piäh da oigieh kädeh, kuun virui gospitalis Kemis. Samannu vuon 29. kylmykuudu oli ruanittu oigieh jalgah da kevätkuussah 1943 oli gospitalis Šarja-linnas Kostroman alovehel. Heinykuul 1943 loppi Vistrel-kursit.

Heinykuus 1943 – elokuussah 1944 oli 10. gvardien ammundujoukon bataljounan piälikkö Keskifrontal da Enzimäzel Ukrainan frontal. Yhtyi Orlovan bojuh, Dnepran otandubojuh da äijih toizih. Semmite ozutti iččie Dnepran ottamizes. Syvyskuun 26. päivänny 1943 hänen bataljounu vihollizen vastustajes Kamenka-kylällyö Ukrainal hävitti viizi tankua, otti trofeinnu kaksi tankua da rynnäkkötykin. Samannu vuon 29. syvyskuudu oli pahasti ruanittu da kylmykuussah 1943 oli liečebataljounas.

Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston käskys 16. ligakuudu 1943 Nikolai Omelinale annettih Nevvostoliiton urhoi -arvonimi urhakkahuos da urholližuos da palkittih Leninan kunnivomerkil da Kuldaine tiähti -medalil.

Vuvvennu 1948 Omelin loppi M.V. Frunzen nimizen vojennoin akadeemien.

Vuozinnu 1948-1956 häi oli Vojennoi-juriidizen akadeemien vojennoin neron histourien ozaston opastajannu da taktiekan ozaston vahnimannu opastajannu.

Vuozinnu 1956-1957 oli Moskovan suvorovskoin opiston maršuozaston piälikön abuniekku.

Vuozinnu 1957-1961 oli Moskovan valdivollizen konservatourien vojennoin ozaston opastai da vahnin opastai.

Vuvves 1961 oli Moskovan lendoinstituutan vojennoin ozaston vahnin opastai.

Kylmykuus 1971 polkovniekku Omelin on vojennois rezervas. Vuodessah 1985 häi jatkoi ruaduo Moskovan lendoinstituutan vojennoin ozaston opastajannu.

Eli Moskovas. On pandu muah Arm’anskoin kalmužimale Moskovas.

Omelinan mustokse[Kohendele | Kohendele tekstua]

  • Omelinan kuva on Karjalaspäi rodužin olijoin Nevvostoliiton urhoi -arvonimen suannuzien kuvagallereis Petroskois.
  • Puadenen školan taloile, kus häi opastui, on azetettu mustolaudu hänen kunnivokse.