Nikolaus Kopernikus

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Nikolaus Kopernikus
Портрет
nimi sündundan jäl'ghe: Lua-haireh: expandTemplate: template "lang-pl" does not exist.
Ammatti: tähtitieteilijä, juristi, ekonomisti, Matematikku, tieteilijä, fyysikko, filosofi, kääntäjä
Rodivui: 19. tuhukuudu 1473[1][2][3][4]
Roindukohtu: Toruń[d], Royal Prussia[d], Kingdom of Poland[d][5]
valdkund: Royal Prussia[d]
Kuoli: 24. oraskuudu 1543[1][2][3][4] (70 лет)
Kuolendukohtu: Frombork[d], Royal Prussia[d], Puolan kuningaskunta[d][5]
tuatto: Niklas Koppernigk[d][6]
muamo: Barbara Koppernigk[d][6]
nimikirjutus: Nicolaus Copernicus signature (podpis Mikołaja Kopernika).svg
Nikolaus Kopernikus VikiAitas
Nikolaus Kopernikus
Nikolaus Kopernikus

Nikolaus Kopernikus (pols. Mikołaj Kopernik, germ. Niklas Koppernigk, lat. Nicolaus Copernicus19. tuhukuudu 1473, Torun’ - 24. oraskuudu 1543, Frombork) oli pol’šalaine tiähtientiijustelii, matemuatiekku, konehmuasteri, ekonomistu. Händy tundietah muailman geliotsentrizen sistieman kirjuttajannu, kudai rodih enzimäzen tiedorevol’utsien allunnu.

Rodivundu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kopernikus rodivui kauppumiehien pereheh Torun’as da aijoi jäi orboikse. Händy kazvatti diädö muaman puoles. Paiči Nikolausua, perehes oli vie kolme lastu. Vie tässäh kiistelläh tutkijan kanzas. Kopernikusan muamah oli nemsu, tuatan kanzua ei tietä. Tietois on vaiku se, ku häi oli rodivunnuh Krakovah. Kopernikushäi kirjutti latinakse libo nemsoin kielel, ni yhty hänen kirjutettuu dokumentua pol’šan kielel ei löytty.

Opastundu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Vuvvennu 1491 Kopernikus piäzi opastumah Krakovan yliopistoh, kus opastui rakkahal matemuatiekkua, liečetieduo da jumalansanua, yhtelläh enimälleh händy kiinnosti tiähtientiedo. Yliopiston loppiettuu häi ei suannuh nimittumua tiedoarvonimie, sendäh perehes piätettih, ku häi jatkau jumalansanan opastundua. Vuvvennu 1497 Kopernikus ajoi Itualieh da piäzi opastumah Bolonskoih yliopistoh. Sie paiči jumalansanua, oigevustieduo da muinaskielii, hänel oli mahto tutkie tiähtientieduo. Vuvvennu 1500 häi lähti iäre yliopistospäi, muga ei ni suannuh diplomua da ajoi Riimah. Sit ajoi Paduanskoih yliopistoh, kus jatkoi liečetiijon opastundua. Vuvvennu 1503 häi loppi opastundan, sai diploman da kanounizen oigevuon douhturin arvonimen.

Tiedoruado[Kohendele | Kohendele tekstua]

Jo 1500 vuozien aigah uuzi tiähtien sistiemu selgieh oli mieles tutkijal. Häi rubei kirjuttamah kniigua, kudamas uudeh luaduh sellitti muailmua. Tutkijan piälimäine ruado oli Taivahallizien objektoin liikundas -tutkimus, kudamua häi kirjutti läs 40 vuottu. Se oli painettu Nyrnbergas vuvvennu 1543.

Muudu ruaduo[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kopernikus paiči tutkimuksii ruadoi muudugi ruaduo. Hänen projektan mugah Pol’šas otettih käyttöh uuzi raududengoin sistiemu, Frombork-linnas häi rakendi gidromašinan, kudai andoi vetty kaikkih kodiloih. Liäkärinny olles häi vuvvennu 1519 oli kulgijan ruttotavvin vastustamizen ruadolois.

Kuolendu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Kopernikus kuoli 24. oraskuudu 1543 vuvvel 70 vuvven ijäs insul’tah.

  1. 1,0 1,1 Немецкая национальная библиотека, Берлинская государственная библиотека, Баварская государственная библиотека, Австрийская национальная библиотека Record #118565273 Проверено 9 апреля 2014.
  2. 2,0 2,1 Berry A. [[::d:Q19025604|A Short History of Astronomy]] — John Murray, 1898.
  3. 3,0 3,1 data.bnf.fr Проверено 10 октября 2015.
  4. 4,0 4,1 Архив по истории математики Мактьютор Проверено 22 августа 2017.
  5. 5,0 5,1 [[::d:Q17378135|Коперник Николай]] // Большая советская энциклопедия — Москва: Большая российская энциклопедия, 1969. — Т. 13 : Конда — Кун. Проверено 28 сентября 2015.
  6. 6,0 6,1 https://en.wikipedia.org/wiki/Lucas_Watzenrode