Nukkul
Nukkul (ven. пустырник, lat. Leonúrus) on monivuodine libo kaksivuodine heinykazvi, kudai kuuluu Jasnotkovien (lat. Lamiaceae) pereheh. Erähät nukkulan lajit ollah kallehet rohtukazvit.
Ulgonägö[kohenda | kohenda tekstu]
Kazvanuon kazvin piduhus on 30-200 sentii. Sen juuri on oigei. Kaikil nukkulan lajiloil on oigei ”nelliseinäine” varzi, toiči se on varbakas. Lehtet kazvetah lehten varres. Alahazet lehtet ollah ylähäzii suurembat, voijah olla 15 sentii pitkät. Kukkazet ollah pienet.
Kazvandu[kohenda | kohenda tekstu]
Nukkulua kazvau Jevroupas, Keski-Aazies, Lähäzes Päivännouzus, Siberis. Kazvandupaikoinnu ollah jogiloin rannat, niityt, ahot, tyhjät muakohtat, murdopaikat kodiloin rinnal da raudutiepengeret, jyrkändehet da vahnat hiekanotandupaikat. Nukkul suvaiččou savi-hiekkastu da azoutan rikastu muadu.
Jevroupas enimälleh kazvau Syväinnukkulua (lat. Leonurus cardiaca), kudai tuodih sinne Aaziespäi da juurutettih jälgimäzen tuhanden aigua, ammuzis aijoishäi tiettih sen rohtuominažuzii. Kazvii piädykauti kazvatettih kodiloilluo. Keskiaijan vuozil joga manasteris da yliopistos oldih omat nukkulan istutekset.
Kukindu[kohenda | kohenda tekstu]
Nukkul kukkiu kaiken kezän aigua.
Rohtukazvi[kohenda | kohenda tekstu]
Kaksi nukkulan lajii – Syväinnukkul (lat. Leonurus cardiaca) da Karvunukkul (lat. Leonúrus quinquelobátus) – ollah rohtukazvit. Kazvii kerätäh kukindan allus. Kerätes leikatah varren yläpuolet, 30-40 sentii pitkät. Ei pie leikata vaiku enämbiä 5 millimetrii järevyzii varziloi. Kuivattuu nukkulua voibi pidiä ruokos kolmen vuvven aigua. Nukkul on hyvä rauhoitusaineh da sidä käytetäh syväimen da suonien taudiloih.