Oliivuvoi

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Oliivuvoi
Oliivuvoi

Oliivuvoi on siemenvoi, kudamua luajitah jevrouppalazes oliivas (lat. Olea europaea). Sen väri on muzavanruskiettavan-keldazes vihandankeldazessah. Sen magu on vähäzel kargiettavu.

Oliivuvoi on Gretsien, Itualien da Ispuanien perindöllizii syömizii. Antiekan aijois oliivuvoi vältämättäh kuuluu Välimeren syömizenrajoituksih – diettah. Ammuzis aijois sidä käytettih kirikkölöin pyhittämizes. Ven'al XIX vuozisuan loppussah korgiedu luaduu oliivuvoidu sanottih provanskoikse, pahembua – puuhizekse.

Suurimat tuottajat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Oliivuvoin suurin tuottai on Espuanii – 2010 vuvvel 44% oliivuvois on valmistettu täs muas. Toizekse suurin tuottai on Itualii. Kolmandekse – Gretsii. Gretsien rahvas enin kaikkie muailmas, enämbi itualilazii da espuanielazii, syvväh oliivuvoidu. Jogahine ristikanzu syöy 23 litrua voidu vuvves. Oliivupuu on Gretsien muan kanzalline puu. Ollah sidä mieldy, ku tämän puun luadijannu oli Afina Pallada. Gretsien erähäl suarilois – Rodosal kazvau 1,5 miljounua oliivupuudu, äijil on 2000 vuottu igiä.
Jevroupan ulgopuoles suurimat oliivuvoin valmistajat ollah Siirii da Marokko.

Valmistandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Oliivat vereksenny ei olla syödävät, sendäh ku ollah ylen kargiet. Niilöi pietäh erillizes rassalis monien nedälilöin aigah, sit kargevus lähtöy iäre. Oliivuvoin valmistamizekse oliivat ezmäi mädžötetäh. Sit roittu sevos hil’l’akkazin pieksetäh, sen jälgeh ruvetah puristamah voidu. Puristetah eri puristuskonehil. Oliivan kabulois, kudamat jiäjäh puristandan jälles, sežo voibi suaja voidu, ga se on äijiä pahembua luaduu.

Luavut[Kohendele | Kohendele tekstua]

Parahannu on oliivuvoi ekstraluaduu puhtastamatoi, angliekse sen nimilippuh on kirjutettu: Extra Virgin Unfiltered Olive Oil libo ekstraluaduu puhtastettu, sen nimilippuh itualiekse on kirjutettu: Olio d'oliva extravergine, angliekse - extra virgin olive oil libo espuaniekse - virgen extra.
Paras Extra Virgin on hyvä tervehyöle: sydämele, vačale, nahkale, tukile, kohtuzile akoile, ku sit on äijy vitamiinua da minerualuainehtu.

Säilytändy[Kohendele | Kohendele tekstua]

Oliivuvoidu ei pietä jiäškuapas. Jiäškuappah panduu kai vitamiinat hävitäh vois. Tädä luaduu voidu pietäh škuapas pimies viilies kohtas hyvin salvatunnu. Oliivuvoidu voibi pidiä ruokos avuamattah kolmen vuvven aigah, avatunnu – vaiku kuvven kuun aigah.