Orapihl’ai

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Orapihl’ai
Orapihl’ai

Orapihl’ai (ven. боярышник, lat. Crataégus) on korgei tuhjo libo pieni puu, kudai kuuluu Rouzovoin pereheh. Orapihl’ai on lehtipuu da talvekse sen lehtet pakutah. Orapihl’uadu istutetah dekoratiivizennu da rohtukazvinnu. Sen andimet ollah syödävät.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Orapihl’ai on 3-5 metrii korgevuttu, toiči kai 10-12 metrii. Puaksuh sil on mondu runguo da se kazvau tuhjožikonnu. Orapihl’uan koja on maksankarvaine libo harmai. Oksat ollah lujat, oigiet libo vähäzel kiemurdelijat, harvah kazvetah alahpäi. Monet orapihl’uan lajit ollah ogahakkahat.

Kazvin lehtet ollah jäičänmuodozet, harvah pyöryžättävät, 1-12 sentii piduhuttu, pal’l’ahat libo vähäzel karvakkahat. Pitkis oksis lehtet ollah suurembat. Sygyzyl orapihl’uan lehtet ollah keldazet, kelduruspakot da purpurnoit. Monil lajiloil net ei muuteta omua värii, pakutah vihandoinnu libo muzavanruskiennu. Kukkazet roitah menijän vuvven lyhyzih bokkuoksien n’okkih. Net ollah valgiet, savus kazvajil lajiloil toiči ollah rouzovoit libo ruskiet. Orapihl’uan muarjat ollah pienet, 0,5-4 sentii. Kypsetäh syvyskuul-ligakuul. Net ollah kovazenke. Muarjoin väri rippuu kazvin lajis. Net voijah olla kelduruspakon-keldazet, ruskiet, kirjavankelduruspakot, harvah läs kogonah mustat.

Kazvandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Orapihl’uadu enimyölleh kazvau Pohjazen muapuoliškon lauhkien ilmaston alovehis, enne kaikkie Pohjas-Amierikas da Jevruazies. Orapihl’ai kazvau yksinäh da luadiu tuhjožikot tuhjoloin keskeh, mečänreunoile, kuattuloin meččien kohtale da aholoile. Muah niškoi kazvi ei ole čirčy, yhtelläh parembi kazvau syvis, ei märris ojitettulois muavägevis mualois. Kazvi hyvin kestäy talviviluloi da suvaiččou valgiedu.

Orapihl’uan puu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Orapihl’uan puu on kova da luja, sendäh kazvi voi eliä hätken, 400 vuodessah. Orapihl’uan puudu käytetäh ruadobrujien varziloin da eriluaduzien kodivehkehien luadimizes.

Rohtukazvi[Kohendele | Kohendele tekstua]

Vuozisuas XVI algajen orapihl’uadu käytetäh liečetiijos. Enne sidä nevvottih vaiku paskutaudiloih da dizenterieh. Vuozisuas XIX algajen kukkazis da lehtilöis keitettyy čuajuu ruvettih juomah veren puhtistamizekse, jo XX vuozisuas kazvin kukkazii da lehtilöi nevvotah syväimen da verisuoniloin taudiloih.