Oravangriba

On otettu Wikipedii-späi
Oravangriba
Oravangriba

Oravangriba (lat. Leccinum, ven. подосиновик) on Lekcinuman grivoin roduu. Se on syödävy griba. Oravangrivakse sidä sanotah vikse sendäh, ku sen šliäpän väri on yhtenjyttyine kui oravan väri.

Ulgonägö[kohenda | kohenda tekstu]

Oravangrivan šliäppy on ruspakko. Leikattuu leikavuskohtas se siništyy. Diametras se voi olla 30 sentii. Oravangrivan jalgaine on harmai mustis ”suomuksis”. Grivan jalgu lehmängribah verratunnu on sangiembi da kovembi, šliäppy sežo on lehmängrivan šliäppiä kovembi.

Kazvandu[kohenda | kohenda tekstu]

Oravangribua kazvau lehti- da segamečis, kai tundrasgi. Oravangriba suvaiččou märgii huavikkoloi.

Valmistamine[kohenda | kohenda tekstu]

Oravangrival on hyvä magu. Sidä keitetäh, žuaritah, kuivetah, marinuijah da suolatah. Sit on äijy valgijastu, oravangribua voibi syvvä lihas tuači. Oravangriba on hyvä tervehyöle. Se puhtistau verdy, ajau iäre jygielöin metalloin suolii, toksiinoi da myrkylöi, lujendau immunitiettua (tavvinvastustu), on hyvä šuoliston ruadoh niškoi.