Päivänkukkaine
Päivänkukkaine (ven. ромашка, lat. Matricária) on monivuodine kukkii heinykazvi. Kuuluu Astroin pereheh. Päivänkukkastu on läs 20 eri lajii. Kuulužin niilöis on rohtupäivänkukkaine (ven. Ромашка аптечная, lat. Matricaria chamomilla), kudai on rohtukazvinnu da kudamua käytetäh kosmetiekas.
Ulgonägö
[kohenda | kohenda tekstu]Päivänkukkaine ei ole korgei heinykazvi. Sen kukat ollah 4-20 millimetrii diametras. Net ollah čomat, valgei-keldazet.
Kukindu
[kohenda | kohenda tekstu]Päivänkukku rubieu kukkimah eri alovehil ei aigah. Kukkijua kazvii voibi nähtä kaiken kezän aigua, toiči vie kylmykuun allus.
Kazvandu
[kohenda | kohenda tekstu]Päivänkukkastu kazvau Jevruazies, Ameriekas da Suvi-Afrikas. Jevruazies enne kaikkie on rohtupäivänkukkastu da hajupäivänkukkastu. Ven’al päivänkukkastu on keskialovehil, Siberis, Altais.
Käyttö
[kohenda | kohenda tekstu]Päivänkukkastu käytetäh rohtukazvinnu, kosmetiekas, aromalieččimizes. Erähii lajiloi piädykauti kazvatetah sadulois dekoratiivizennu kazvinnu. Bukiettoih panduu net ollah ylen čomat kaččuo. Kosmetiekas päivänkukkazen ekstraktua ližätäh voidieloih. Päivankukkazes luajittuu vetty käytetäh tukkien pestes, tukat roitah läpettäjät da tervehet. Aromalieččimizes päivänkukkaine on rauhoittumizeh niškoi.
Tervehtyttäi kazvi
[kohenda | kohenda tekstu]Kuivattuu da veresty päivänkukkastu ammui jo käytettih liečetiijos. Niilöis keitetyt juomizet da ekstraktat ollah kylmändysvigua vastustajat da liävät antiseptiekat. Keitetäh päivänkukkazes čuajuugi, kudamua juvvah šuoliston ahtistuksih da paskutaudih. Tämä čuaju on myös higeh iškii da higie vedäi.