Päiväzenkukku

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Päiväzenkukku
Päiväzenkukku

Päiväzenkukku (ven. подсолнух, lat. Heliánthus ánnuus) on yksivuodine heinykazvi. Kuuluu Astroin perehen Päiväzenkukkien rodukundah.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Päiväzenkukan varzi voi kazvua 3 metrissäh. Se on oigei da karjoin karvazienke. Lehtet ollah piduliččah syväinmuodohizet, terävyn’okkazet, muzavanvihandat. Voijah olla 40 sentii pitkät. Kazvin kukat ollah suuret, diametras 30-50 sentii. Päivän aloh net kiännytäh päivypastoh päi (ga se vaiku nuoril kazviloil).

Kukindu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Päiväzenkukku kukkiu elokuul 30 päivän aigua. Sen andimet – siemenet – ollah ”kobristunnuot”, 8-15 millimetrii pitkät da 4-8 millimetrii leviet. Voijah olla valgiet, harmuat, mustat da junokkahat.

Kazvandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Päiväzenkukan roindumuannu on Pohjas-Ameriekku. Arheolougat tovestetah se, heijän mugah indeitsat vie 2000 vuottu tagaperin kazvatettih tädä kazvii. Jevrouppah päiväzenkukku tuodih XVI vuozisuan allus. Luajittih se ispuanielazet, kudamat ruvettih kazvattamah sidä kazvitiedosadulois. Ven’al päiväzenkukkua ruvettih kazvattamah tsuari Pedrun I aigah, kudai enzi kerdua nägi sen Gollandies. Tänäpäi päiväzenkukkua kazvatetah ymbäri muailmua, enne kaikkie siemenvoin valmistamizeh niškoi.

Käyttö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Päiväzenkukas tärgiet ollah siemenet. Yhtes päiväzenkukan siemenes voibi kazvattua kogonaine kukku, kudamas sit rodieu läs 3 tuhattu mostu siemendy. Päiväzenkukan siemenii syvväh verekselleh, niidy žuaritah, luajitah niilöis voidu, kudamua sanotah siemenvoikse libo pyhävoikse. Siemenii ližätäh pastoksih, saluattoih, luajitah niilöis kozinuakkoi.

Tervehtyttäi kazvi[Kohendele | Kohendele tekstua]

Päiväzenkukkua käytetäh rohtukazvinnu. Sen kuivattulois lehtis da reunukukkazis luajitah juomistu syöndyhimon parandamizekse. Rahvahan liečetiijos reunukukkazis keitettyy juomistu juvvah žuarun alendamizekse. Siemenvoi sežo ei ole vaiku kallis eineh, ga myös hyvä rohtu. Sidä käytetäh kibielöi nivelii hierojes, juvvah sidä vačan notkenduksekse. Enne päiväzenkukan vereksii siemenii nevvottih syvvä bronhientulehtukseh, allergieh da mal’arieh. Päiväzenkukan siemenis on eri happamehtu, E vitamiinua da magniedu. Jälgimästy on kai enämbi migu ruisleiväs.