Pavel Prokkonen

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pavel Prokkonen
Ammatti: poliitiekku
Rodivui: 16. heinykuudu 1909(1909-07-16)
Roindukohtu: Aunuksen kuvernementti[d], Venäjän keisarikunta[d]
kanzalližus: Flag of Finland.svg Suomi
Kuoli: 18. heinykuudu 1979(1979-07-18) (70 лет)
Kuolendukohtu: Petroskoi, Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta[d], Nevvostoliitto[d]

Pavel Stepanovič Prokkonen (16. heinykuudu 190918. heinykuudu 1979) oli nevvostolaine valdivonvallas da poliitiekas ruadanuh, Rahvahan komissuaroin nevvoston – Karjal-suomelazen nevvostotazavallan Ministroin nevvoston piälikkö (1940-1947, 1950-1956), Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston prezidiuman piälikkö (1956-1979). Kanzua myöte oli karjalaine.

Eloskerdu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Prokkonen rodivui Karjalan Suojärven piirin Klyššinvuaran kyläh köyhäh muanruadajien pereheh. Lapsennu yhtyi partizuanoin joukkoloih suomelazien vallattuloil alovehil. Jällespäi puutui lapsien kodih. Vuozinnu 1922-1925 opastui Puadenen školas. Vuvves 1925 ruadoi iččeh talohuos, oli mečänkuadajannu meččyruadolois, myöjänny koperatiivas, muanruadajien yhtistyksen keskenäzen avun kasan komitietan piälikönny, Klyššinvuaran kylänevvoston sekretarinnu da piälikönny.

Vuvves 1930 Prokkonen kuuluu Kogoven’an kommunistoin puoloveheh. Vuvvennu 1934 Piiterin Kalininan nimizen nevvostorakenduksen instituutan loppiettuu händy työttih ruadoh Anuksen piirin Ruadajien deputuatoin nevvoston toimehpaniikomitietan instruktorakse. Sen piälikökse häi rodih jo vuvvennu 1937.

Jälles Karjalan nevvostotazavallan vallasolijoin ”puhtistandua” vuvvennu 1938 rodih Rahvahan komissuaroin nevvoston piälikön sijahizekse. Talvikuul 1939 Paavo Prokkonen -nimel häi rubei kuulumah Terijoven halličukseh, kudaman luadi Nevvostoliiton halličus Suomen zakonahizen halličuksen sijah da kudai ruvennus ruadamah Ruskien Armien Talvivoinas voitettuu. Karjalazennu olles Prokkonen perustetus halličukses sai Karjalan azieloin ministran -virran. Prokkonen iče oli voinal da perusti hiihtäjii joukkoloi. Häi oli kontuuzittu Loimolan lohkol. Talvivoinan lopus Terijoven halličus hajoitettih da Prokkonen jatkoi ruaduo Karjal-suomelazen nevvostotazavallan valdivonvallas. Vuvvennu 1940 hänes rodih Karjal-suomelazen nevvostotazavallan Komissuaroin nevvoston enzimäine piälikkö da Korgeviman nevvoston deputuattu.

Ižämuallizen voinan allettuu händy miärättih Karjalan federatiivizen nevvostotazavallan Valdivon puolistuskomitietan vallitukse, se pidi silmäl Kirovan raududorogan endizeh kundoh suandua da meččyruadoloi. Ližäkse Prokkonen ohjai oružoin da ammundutarbehien valmistandua frontah niškoi. Iče oli granuatoin koittelemizis, kudamis kaimai oigien käin.

Vuvvennu 1947 händy työttih opastumah Korgevimah puolovehen školah, kudai ruadoi Kommunistoin puolovehen keskuskomitietan tyves. Opastundan loppiettuu händy pandih Karjalan federatiivizen nevvostotazavallan Ministroin nevvoston piälikökse.

Vuvvennu 1957 häi loppi Piiterin valdivonyliopiston juriidizen tiedokunnan, kus opastui ičekseh.

Konzu Karjalan federatiizes nevvostotazavallas rodih Karjalan avtonoumine nevvostotazavaldu da O. Kuusizen lähti omas virraspäi, Prokkonen vallittih Karjalan Korgeviman nevvoston prezidiuman piälikökse. Sit virras häi oli kuolendassah.

Prokkonen vallittih Nevvostoliiton Kommunistoin puolovehen XIX-XXV kerähmölöin deleguatakse. Häi oli Kommunistoin puolovehen Tarkastusjoukon jäsen (1952-1961).

On pandu muah Petroskoin Suolusmäen kalmužimale.

Palkindot[Kohendele | Kohendele tekstua]

  • Kaksi Leninan kunnivomerkii
  • Ižänmuallizen voinan II astien kunnivomerki
  • Kaksi Ruadajan ruskien flavun kunnivomerkii
  • Rahvahien ystävyön kunnivomerki
  • Kaksi Kunnivoičuksen merki -kunnivomerkii

Julgavot[Kohendele | Kohendele tekstua]

  • Прокконен, Павел Степанович. Героизм народа в дни воины: Воспоминания. — Карелия 1974 — D811. 5 .P73 1974