Pelvas

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Pelvahan kukkaine


Pelvas (lat. Línum usitatíssimum) on yksivuodehine heinykazvi, kudai kuuluu Pelvaspereheh (Linaceae).

Roindualoveh[Kohendele | Kohendele tekstua]

Pelvahan roindualovehennu pietäh Välimeren rannikon, Indien da Kitain mägižikköalovehii. Ven’ale pelvas tuodih Aaziespäi.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Pelvas kazvau puolitostu metrissäh. Sen varzi on oigei, pystöi kazvaju, hoikku. Se kukkiu kezäkuul-elokuul. Pelvahan kukkazet ollah sinisty värii. Sen siemenet kypsetäh heinykuul-elokuul.

Kylvändy[Kohendele | Kohendele tekstua]

Pelvastu kylvetäh siemenil 1,5-2 sentii syvevyöle muah, puaksuttavah, vagoloin välit ollah 7,5 sentii.

Pelvahan ruandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Pelvahan kazvatandu da ruandu ollah ammuzet ruavot. Karjalazetgi ruattih pelvastu, se oli naizien ruado. Vuozisuan XIX aigua Anuksen gubernien korgiedu luaduu pelvastu viettih Ven’ale da ulgomuale. Vuozisuan XX keskipuoles Anuksen guberniespäi viettih Piiterih 15-20 tuhattu puudua pelvastu, siepäi sidä viettih ielleh Anglieh, Gollandieh, Frantsieh, Suomeh.

Käyttö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Pelvahas luajitah kangastu. Enne karjalazet pelvaskangahas luajittih miehien da naizien paidoi, ferezilöi, vyölöi, peredniekkoi, paikkoi, magavosobii, pyhkimii da käzipaikkoi. Liinulangas kuvottih verkuo, luajittih nuorua da ruadosobua. Pelvas pädi purjehvenehien parussoih niškoi. Tänäpäigi pelvaskangahas ommellah äijän sobua.
Pelvahan siemenis luajitah voidu. Sidä käytetäh syömizien varustajes, yhtelläh enne kaikkie pelvasvoi pidäy tehnizih tarkoituksih. Sit luajitah luakkua, oliifua, mujuu, vetty kestäjii kangahii da klejonkoi. Pelvasvoi on hyvä poltateksien lieččijes da ihole. Pelvassiemenii käytetäh tervehytty parandajes, se pädöy vaččutaudiloih da syömistorven tuadiloih. Pelvasvoidu käytetäh kui vaččua notkendai da kuzivedäi.
Pelvahan aiganot ollah hyvä syömine maiduo andajile žiivatoile.