Persudušmanku

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Persudušmanku
Persudušmanku

Persudušmanku (ven. мята перечная, lat. Méntha piperíta) on monivuodine heinykazvi, kudai kuuluu jasnotkovien  (lat. Lamiáceae) pereheh da on dušmankoin roduu. Kai dušmankan lajit ollah duuhukkahat, sendäh ku enimis niilöis, persudušmankasgi, on äijy mentolua. Kazvi on kuulužu savunistuttajien keskes da sen kazvatandas rodih kogonaine tevolližus, semmite Ven’an Voronežan da Krasnoduaran alovehel.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Persudušmankal on oigei oksakas juurikko hoikkazien hivuskarvazien juuriloinke. Sen varzi on oigei, 30-100 sentii piduhuttu, ondo, ”nelliseinäine”, varbakas, lehtikäs da pal’l’as libo harvazien lyhyzien karvazienke. Lehtet ollah n’okas terävät, lehten varren kohtas – syväimen muodozet, reunois – terävypiihizet. Kukkazet ollah pienet, valpahanfiolietovoit

Kazvandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Persudušmanku suvaiččou märgii da valgieloi kohtii. Istutetah sidä juuriloin palazien vuoh, kudamat ollah 6-10 sentii piduhuttu. Istuttua pidäy aijoi keviäl, muah 7-8 sentii syvevyöle. Voibi istuttuagi ligakuul da kylmykuul.

Kukindu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Persudušmanku rubieu kukkimah kezäkuun lopus da kukkiu syvyskuussah.

Käyttö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Persudušmankua, ku sen lehtilöis on äijy mentolua, käytetäh liečetiijos da rahvahan liečetiijos, sežo kosmetolougies da pertilöin verestämizes. Mentolua ližätäh monih voidieloih, kudamat avvutetah nahkutaudiloih, pannah sidä hammaspastoih, tuolleh se hävittäy pahan hajun suus. Sidä käytetäh monien syväinrohtuloin valmistajes, se kuuluu myös piäčakkovoidieloih da tiputuksih.

Persudušmankan lehtilöi kerätäh allus kukindua, huondespäiväl kuivan siän aigua. Liečetiijos ližätäh niilöi heinyčuajuloih, kudamat avvutetah vačan da sappitaudiloih, rauhoittumizeh. Sidä paiči persudušmankan lehtilöi da nuorii vezoi käytetäh mavustehennu.