Siirry sisältöön

Persudušmanku

On otettu Wikipedii-späi
Persudušmanku
Persudušmanku

Persudušmanku (ven. мята перечная, lat. Méntha piperíta) on monivuodine heinykazvi, kudai kuuluu jasnotkovien  (lat. Lamiáceae) pereheh da on dušmankoin roduu. Kai dušmankan lajit ollah duuhukkahat, sendäh ku enimis niilöis, persudušmankasgi, on äijy mentolua. Kazvi on kuulužu savunistuttajien keskes da sen kazvatandas rodih kogonaine tevolližus, semmite Ven’an Voronežan da Krasnoduaran alovehel.

Ulgonägö[kohenda | kohenda tekstu]

Persudušmankal on oigei oksakas juurikko hoikkazien hivuskarvazien juuriloinke. Sen varzi on oigei, 30-100 sentii piduhuttu, ondo, ”nelliseinäine”, varbakas, lehtikäs da pal’l’as libo harvazien lyhyzien karvazienke. Lehtet ollah n’okas terävät, lehten varren kohtas – syväimen muodozet, reunois – terävypiihizet. Kukkazet ollah pienet, valpahanfiolietovoit

Kazvandu[kohenda | kohenda tekstu]

Persudušmanku suvaiččou märgii da valgieloi kohtii. Istutetah sidä juuriloin palazien vuoh, kudamat ollah 6-10 sentii piduhuttu. Istuttua pidäy aijoi keviäl, muah 7-8 sentii syvevyöle. Voibi istuttuagi ligakuul da kylmykuul.

Kukindu[kohenda | kohenda tekstu]

Persudušmanku rubieu kukkimah kezäkuun lopus da kukkiu syvyskuussah.

Käyttö[kohenda | kohenda tekstu]

Persudušmankua, ku sen lehtilöis on äijy mentolua, käytetäh liečetiijos da rahvahan liečetiijos, sežo kosmetolougies da pertilöin verestämizes. Mentolua ližätäh monih voidieloih, kudamat avvutetah nahkutaudiloih, pannah sidä hammaspastoih, tuolleh se hävittäy pahan hajun suus. Sidä käytetäh monien syväinrohtuloin valmistajes, se kuuluu myös piäčakkovoidieloih da tiputuksih.

Persudušmankan lehtilöi kerätäh allus kukindua, huondespäiväl kuivan siän aigua. Liečetiijos ližätäh niilöi heinyčuajuloih, kudamat avvutetah vačan da sappitaudiloih, rauhoittumizeh. Sidä paiči persudušmankan lehtilöi da nuorii vezoi käytetäh mavustehennu.