Pohjas-Amerikku

Pohjas-Amerikku

Pohjas-Amerikku (angl. North America, fr. Amérique du Nord, isp. América del Norte) on Mua-planietan manner (kaikkiedah niidy on kuuzi), kudai on muan päivänlaskupuoliškon pohjazes.

Pohjas-Amerikan pindu-ala ilmai suariloi on 20,36 milj. km², suariloinke on 24,25 milj. km². Pohjas-Amerikan suariloih kuulutah Grenlandii (2,176 milj. km²), Kanuadan Arktiekalaine suaristo, Vest-Indii, Aleutan suaret imi.

Pohjas-Amerikan rahvahan lugumiäry on enämbi 500 milj. hengie, mi on 7% muailman rahvahan lugumiärys.

Nimi

Amerikku nimitettih Florientsien matkailijan Amerigo Vespuččin kunnivokse. Vespučči tutki Suvi-Amerikkua vuozinnu 1472 – 1502. Hän oli enzimäzenny jevrouppalazennu, kudai dumaičči, što Amerikku ei ole Ost-Indii, a uuzi tundematoi manner. Myöhembäh, konzu kartois roih Pohjas-Amerikku, muga ruvettih kuččumah sidägi: vuonnu 1538 Gerard Merkator käytti Amerikku-paikannimie, štobi nimittiä kogo muan päivänlaskupuoliškon.

Muantiedo

Sijoitus

Pohjas-Amerikan päivänlaskus ollah Tyynimeri, Beringovan meri, Al’asku-lahti da Kalifornien lahti, päivännouzus ollah Atlantien valdumeri, Labrador-meri, Kariban meri, Pyhä Lavrentien lahti da Meksikan lahti, pohjazes ollah Pohjaine jiämeri, Bofortan, Baffinan da Grenlandien meret da Gudzonovan lahti.

Päivänlaskus on Beringovan salmi, kudai eroittau Pohjas-Amerikan Jevruazies. Suves on Panaman kannas, kudai eroittau Pohjas-Amerikan Suvi-Amerikas.

Pohjas-Amerikkah kuulutah suaret: Grenlandii, Kanuadan Arktiekalaine suaristo, Aleutan suaret, Vankuveru-suari, Aleksandran-suaristo imi.

Pohjas-Amerikan perimäzet kohtat

• Pohjaine – Merčison-niemi, 71°50′ N, 94°45′ W (G) (O)
• Suvipuoline – Marjato-niemi, 7°12′ N, 80°52′ W (G) (O)
• Päivänlaskupuoline – Printsan Uel’skoin niemi, 65°35′ N, 168°05′ W (G) (O)
• Päivännouzupuoline – Sent-Čarlzan niemi, 52°24′ N, 55°40′ W (G) (O)

Pohjas-Amerikan jatkuvus pohjazespäi suveh on 66°, libo 7326 km, a jatkuvus päivänlaskuspäi päivännouzuh on 102°, libo läs 4700 km.