Siirry sisältöön

Rauduheiny

On otettu Wikipedii-späi

Rauduheiny (lat. Achilléa millefólium, ven. тысячелистник обыкновенный) on monivuodehine heinykazvi, Astroin (Asteraceae) pereheh kuului. Ven’al kazvau läs kaikkiel, paiči Siberin pohjazii piirilöi da Loittostu Päiväzennouzuu. Kazvau niittylöil, mečäs, tuhjožikkolois.

Ulgonägö[kohenda | kohenda tekstu]

Rauduheinän varzi on oigei da voi olla 120 sentii korgevuttu. Rauduheinän juuri on levii da sangei, monien hoikkazien juuriloinke, muanalazien vezoinke. Rauduheiny kukkiu kezäkuus algajen ligakuussah. Sen kukat ollah pienet valgiet libo rouzovoit, kazvetah tukkunah. Rauduheinän andimet kypsetäh heinykuul-syvyskuul.

Käyttö[kohenda | kohenda tekstu]

Rauduheiniä käytetäh tervehytty parandajes, mavustehennu, metty andajannu da dekoratiivizennu kazvinnu. Mavusteheh niškoi otetah kazvin lehtii da kukkazii, ei oteta vartu. Kuivattuu pilkottu kazvii käytetäh viinua luadijes, pastoksis, ližätäh sidä kazvi- da kartohkurokkah, razvazih da kazvisyömizih, gul’ašših, soussih. Yhtelläh rauduheiniä mavustehennu käytettäjes pidäy olla tarkannu, pidäy tiediä miäry. Kerras liigu käytändy ei ole hyvä tervehyöle.

Tervehyöle hyvä[kohenda | kohenda tekstu]

Tervehytty parandajes käytetäh rauduheinän lehtii da kukkazii. Rauduheiny on verdy azettai. Sidä juvvah vačantaudiloih, kuzisistieman taudiloih. Rahvas käytetäh sidä unirohtonnu.