Rodos

Rodos on Egeiskoin meren da kaiken Gretsien nelländekse suurin suari. Sen pinduala on 1400 neliökilometrii. Suari on 77 kilometrii piduhuttu da 37 kilometrii levevytty. Rodos on kuulužimii turistukohtii.

Rahvahan lugu

Suarel eläy 117 000 hengie. Joga vuottu suarele kävyy 2 miljounua turistua.

Ilmu

Pakkaskuul-kevätkuul Rodosal on 16 gruadussii lämmiä da heinykuul-elokuul – 28-34 gruadussii, vezi täl aigua on 23-25 gruadussii lämmiä. Puolivuottu suarel on putin kezä. Turistua rubieu tulemah oraskuul da hyö heitetäh käyndän ligakuul. Silloi meri vilustuu, kezoidu kylbie sit ei sua.

Meret

Sen randoi huuhtelou kaksi merdy: Egeiskoi da Välimeri. Enzimäine – päivänlaskupuolespäi, toine – päivännouzupuoles. Egeiskoi on bauhuju, ualdoloilleh da ylen čoma kaččuo. Välimeri vastukarai on rauhažu, sen pindu on silei, zirkalo rouno. Sit on hyvä kylbie kezoidu.

Transportu

Rodosal on yksi aeroportu, kolme meriportua da ei ole ni yhty raududoroguazemua.
Rodos ei ole suuri suari, sit ymbäri voibi ajua päiväs. Rodosal ottua vuograh mašin suau joga kohtas, ku mašinoin vuogrulaitoksii on äijy. Autobusat yhtes kohtaspäi toizeh sežo kävväh puaksuh.

Rodosan piälinnu

Rodosan linnu on suaren piälinnu. Sit on kaksi merdy, kaksi meren randua. Piälinnas on äijy huogavundukohtua, restoruanua, tavernua, diskotiekkua, laukkua. Rodosan linnas on vahnu linnoitus.

Piän elätändy

Suaren rahvas eletäh turizman vuoh, kudamua ruvettih kehittämäh 1980-luvul. Ven’alazet vaste vuozien 2000 allus ruvettih käymäh suarele.
Toizekse, Rodos on muanruadajien suari. Suarel kazvatetah omua ouveššii da fruktua. Niilöin kazvattamizeh niškoi suarel on hyvä ilmu dai ylen hyvät muat, sendäh erähii kazvoksii otetah kai kaksi kerdua vuvves. Apelsiinat kypsetäh kaksi kerdua vuvves. Oliivoi, kudamii suarel kazvau äijy, kerätäh vaiku kerran vuvves.

Nähtävykset

Suarel on säilynyh vahnua linnua. Piälinnan linnoitus on niilöis kuulužimii. Se on čoma kaččuo da mahtavu. Lindos- da Kamiros-linnas sežo on vahnoin linnoin jiännöksii. Kamiros-linnas on muinais-gretsielazen linnan jiännöksii: akropolin da nekropolin, vezijohton, yhtehizien kylylöin, pajoin, kodiloin. Niilöi löyttih italielazet.
Prasonisi-kohtas yhtytäh da, kui sanotah suarel, ”ukkavutah” kaksi merdy: Egeiskoi da Välimeri.
Rodosal on äijy pyhiä kohtua, kirikkyö da časounua.

Hotellit

Hotellii suarel on 500.

Rahvas

Gretsien rahvas ollah uskovazet da novvetah kirikkökalenduarua. Školis lapsile opastetah uskonduo. Gretsien rahvas ollah hyväntahtozet, pahua mieldy vähä konzu pietäh. Ei oteta piäh pahua, eigo ni kiirehtetä nikonzu.