Rohtuvoikukku

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Rohtuvoikku
Rohtuvoikku

Rohtuvoikukku (ven. одуванчик лекарственный, lat. Taráxacum officinále) on Voikukkien roduu tundiettu kazvi. Se kuuluu astroin kazvipereheh.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Rohtuvoikukku on monivuodine heinykazvi kukkuvarrenke, kudai voi kazvua 30 sentissäh. Kukan juuri ei ole šuarakas, se on läs 2 sentii järevytty. Lehtet ollah siliet, piduličat, 10-25 sentii pitkät. Joga kukan ozas on valgiedu sagiedu maiduo, kudamal on kargei magu. Rohtuvoikukku kukkiu oraskuus-heinykuus, andimet kypsetäh kezäkuus-heinykuus. Rohtuvoikukkua istutetah siemenil da vezoil.

Kazvandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Rohtuvoikukku on eräs kaikkiel kazvajis kukis, semmite äijän sidä kazvau heinikkötazangol. Se kazvau niittylöil, aholoil, dorogupieles, kujoloil da kodiloin rinnal. Puaksuh kazvau rikkuheinänny peldoloil, sadulois da ogrodois. Rohtuvoikukkua kazvau Ven’an Jevroupan ozas, Kavkuazal, Siberis, Loittozes Päivännouzupuoles, Sahalinal da Kamčatkal.

Käyttö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Tervehyön parandukses käytetäh rohtuvoikukan juurdu, lehtie, heiniä, mehuu. Lehtie, heiniä da mehuu kerätäh kezäkuus, juuriloi – aijoi keviäl libo myöhä sygyzyl. Niidy kuivatah. Kazvi on hyvä sappitaudiloih, žuaruu alendajes, vačan notkendukseh, rygimizeh, rauhoittumizeh, kibuu alendajes da on kebjei unirohtu.

Syöndy[Kohendele | Kohendele tekstua]

Äijät kanzat syvväh tädä kazvii. Nuoris lehtis luajitah saluattua, ližätäh sidä borščih, keitetäh sit varen’n’ua da luajitah viinua. Erähis mualois kazvin lehtilöi suolatah ihan kui kapustua.

Kosmetiekku[Kohendele | Kohendele tekstua]

Rohtuvoikukkua puaksuh käytetäh rahvahan kosmetiekas. Voije nuoris lehtilöis on ylen hyvä hibjale. Se rodieu luja, kostei da nuori. Kukkazis keitetty keitos hävittäy kurmiččuloi da pigmentutačmoi.