Roza Nikol’skaja
| Roza Nikol’skaja | |
|---|---|
.jpg) | |
| Rodivui: | 12. syvyskuudu 1927 |
| Kuoli: | 20. kevätkuudu 2009 (81 года) |
| Kuolendukohtu: | |
Roza F’odorovna Nikol’skaja (tytöššy Tarojeva, 12. syvyskuudu 1927 — 20. kevätkuudu 2009) oli ven’alaine etnogruaffu, histourien kandiduattu, hänel on kirjutettu tiedoruaduo, kuduat koskietah karjalazien ainehellistu da hengellisty kul’tuurua sego rahvahan histouriedu.
Roza F’odorovna rodiihes lyydiläzien pereheh. Muamo oli Marija Pavlovna Vilajeva, tuatto, F’odor Konstantinovič Tarojev (1902-1956), ruadoi Nevvosto-Karjalan tavovusohjavos, myöhembi oli Karjalan muatalovusministrannu. Vuozien 1930 allus F’odor Konstantinovič oli työtty opastumah Moskovan muatalovusakadiemieh. Vuvvennu 1935 Moskovas Roza lähti enzimäzeh kluassah školah № 213. Vuvvennu 1937 pereh tuli järilleh Karjalah, rubei elämäh Petroskoil. Suuren Ižänmuallizen voinan aigua Roza muaman da nuoremban vellenke piäzi evakuacieh Puudogan piirih. Sie häi jatkoi opastundua školas. Voinan jälles pereh tuli elämäh Petroskoile.
Vuvvennu 1945 Roza Tarojeva piäzi opastumah Karjalas-suomelazen yliopiston histouriellis-filolougiellizen tiedokunnan histourien ozastole. Vuvvennu 1950 häi loppi yliopiston, sen jälles kodvazen ruadoi Karjalas-suomelazes pedagouguinstituutas histourien, etnogruafien da literatuuran opastajannu.
Vuvvennu 1951 Roza F’odorovnua työttih opastumah Moskovah Etnogruafien instituutan aspirantuurah Suomi-ugrilazien rahvahien etnogruafii-ozastole. Hänen tiedo-ohjuajannu oli etnogruaffu da antropolougu N.N. Čeboksarov. Aspirantuuran loppiettuu vuvvennu 1955 pakkaskuus Roza F’odorovna tuli ruadoh Ven’an tiedoakadiemien Karjalan ozaston Kielen, literatuuran da histourien instituuttah. Kieli-instituutas häi ruadoi kogo ijän, oli nuorembannu da vahnembannu tiedoruadajannu, tiedosekretarinnu, fol’klouran da etnogruafien ozaston johtajannu.
Vuvvennu 1955 Roza F’odorovna puolisti kandiduattudissertacien, sen tiemannu oli XIX- vuozisuan toizen puoliškon – XX-vuozisuan enzimäzen puoliškon pohjas-karjalazien ainehelline kul’tuuru. Meijän muan tiedoalal tämä dissertacii oli enzimäzenny, kudai oli omistettu Karjalan rahvahan etnogruafiele.
Roza F’odorovna yhtyi kanzoinvälizih da ven’alazih tiedofourumoih, kus saneli Karjalan etnogruafies. Tiedoruavon ližäkse Roza F’odorovna ruadoi yhteskunnallistu ruaduo: pitkän aigua oli Kieli-instituutan paikalliskomitietan johtajannu, oli Karjalan Korgeviman nevvoston Preziidiuman nevvojannu, Petroskoin linnan nevvoston deputuatannu, kuului Nevvostoliiton kommunistoin partieh. Roza F’odorovna kuoli 20. kevätkuudu vuvvennu 2009 Petroskoil. Häi on pandu muah Suolusmäin kalmužimal.
Roza F’odorovna Nikol’skaja oli vallittu Kalevalan seuran da Suomen muinazen aijan mustomerkilöin tutkimusseuran kunnivojäzenekse. Vuvvennu 1973 häi sai Сastrenan seuran kirjazienvaihtajan arvonimen. Händy palkittih medaliloil. Roza Nikol’skoil oli Karjalan tazavallan Tiedoalan kunnivoitetun tiedoruadajan arvonimi.