Kupari

Lähteh Wikipedii
(siirretty Ruskeivaski:späi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
  1. перенаправление Vaski
Vaski
29
Vaski
63,546
3d104s1

Vaski — Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on yhtendentostu joukon nelländen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 29. Sidä merkitäh Cu (lat. Cuprum). Prostoi aineh vaski on tavottu, sitkei kuldu-rouzovoi metallu. Se on rouzovoi, konzu ei ole oksidukalvuo. Rahvas käytetäh sidä jo ammuui.

Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Vaski on yksi käytettävimis metallois, sendäh ku sidä on kebjei suaha ruvas da sen sulatuksen lämbötila ei ole korgei. Vaski on seiččemes metallas, kuduadu rahvas tietäh ammuzis aijois. Se metallu vastavuu luonnos paksumpi, migu kuldu, hobju da raudu. Vaskikauzi oli moine aigu, konzu äijän levitettu oldih vaskituottehii. Enne vaskikauttu oli kivikauzi. Enne vahnas vaskistu käytettih sežo segasulatehennu yhtes tinan kel. Enzimäzen vasken da tinan segasulatehtu (bronzua) suadih jo enne 3000 vuottu eKr. Jälles kuparikauttu oli bronzukauzi. Bronzas enne vahnae luajittih orožua, astettu, čomendustu. Ven'al enzimäzet vaskikaivokset roittih 2000 vuottu eKr. Niilöin jiännyksii löytäh Urualas (kaikis tundiettu kohtu on Kargalat), Kavkazan mägielöin tuas, Siberias da Altajas.