Vaski

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Vaski
Vaski
29
Vaski
63,546
3d104s1

Vaski Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on yhtendentostu joukon nelländen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 29. Sidä merkitäh Cu (lat. Cuprum). Prostoi aineh vaski on sitkei kullankarvaine da rouzuvoi metallu (se on vaiku rouzovoi, ku ei ole oksidnoidu pl'onkua). Ristikanzu käyttäy sidä ammuzis aijois algajen.

Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Vaski on yksi enzimäzis metalloispäi, kuduadu ristikanzu käyttäy äijiä, sendäh gu sidä voi suaja kebjieh ruvaspäi da sih pidäy madal sulattamizen lämbötila. Se on yksi seiččemes metalloispäi, kudualoi ristikanzu tiedäy ammuzis aijois algajen. Tämä metallu on luonnos puhtahas nävös puaksumbah, migu kuldu, hobju da raudu. Vaskivuozisada, konzu käytettih äijiä vaskivehkehii, on kivivuozisuan jälgeh. S.A. Semjonovan da hänen ruadodovariššoin tutkimukset ozutettih, gu, hos vaski on pehmei, vaskizet ruadovehkehet ollah parembii, migu kivizet. Niilöin avul hallotah halgoloi, sruugatah, poratah da pilatah puuloi teriämbi.

Muinazis aijois sulatettih yhteh vaski tinanke – da roih bronzu. Sen avul luajittih orožii imi. Bronzuvuozisada tuli vaskivuozisuan sijah. Vasken da tinan segasulateh (bronzu) suadih enzikerran Lähi-Päivännouzus 3000 vuottu enne meijän aijan luguu. Bronzu oli kaikile mieldy myö, sendäh gu se on luja da sidä kebjieh taguo. Sen periä sidä käytettih, konzu luajittih ruado- da mečästysvehkehii, astieloi da čomenduksii. Kaikin nämmä ezinehet lövvetäh muinažuontiijollizis kaivamizis. Bronzuvuozisuan sijah tuli rauduvuozisada (se koskou ruadovehkehii).