Särgi

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Särgi tavalline
Särgi tavalline

Särgi tavalline (lat. Rutilus rutilus). Net lajii myö ollah sugusiivizien kaloin karpoin roduu (lat. Cyprinidae). On vie äijy kalalajioi myö, kudualoil ollah omat nimet: taranit da voblat.

Särgilöi suau vastata kaikkie Jevroppua myö päivännouzus Suvi Angliessah da Pirinejevassah, Pohjozespäi Al´poissah, Siberin jogilois da järvilöis, Kaspien da Araalien meribasseinois.

Lähimäzis kalalajijois särgii suau eroittua hambahien ogalittoloin vuoh, kuduat ollah mollembis puolis yhtes riävys lainohambahii myö (niidy on 5-6 mollembis puolis), suomukset kalan ollah karjat (40-50 suomustu bokkurivis), kidanlopuspäi algavutah sellän evät, kuduat siirytäh mahapuolehpäi. Selgy väril on muzavu, toiči vie ozutahes sini da vihandu väril, bokat da maha ollah hobjanvärizet, mahan da tagapuolen evät ollah ruskiet, piälyksen väri ozutahes kuldazekse ruskien täplänke.

Erähii särgilöi suau vastata, kudualoil ollah silmät da evät keldazet, kulduväri suomuksienke, kuduat bokkupuolis da selläs ollah ruskiettavat.