Seelterskan kieli

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Seeltersk libo seelterloundanfriizu on päivänlaskugermuanine friizan kielih kuului kieli. Se on päivännouzufriizan jälgimäine eläi paginluadu da sidä paistah perindöllizesti vai Seelterloundan kunnan alovehel Ala-Saksis.

Iändehet[Kohendele | Kohendele tekstua]

Vokalit[Kohendele | Kohendele tekstua]

Monoftongat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Konsonantu /r/ iännetäh tavun lopus vokalinnu [ɐ].

Lyhyöt vokalit:

Bukvu Iänneh Ezimerki
a [a] Fat (razvu)
ä [ɛ] Sät (kodvu)
e [ə] ze (hyö)
i [ɪ] Lid (runganoza)
o [ɔ] Dot (pikkaraine lapsi)
ö [œ] bölkje (kirguo)
u [ʊ] Buk (kirju)
ü [ʏ] Jüpte (syvys)

Puolipitkät vokalit:

Bukvu Iänneh Ezimerki
ie [iˑ] Piene (kibu)
uu [uˑ] kuut (lyhyt)

Pitkät vokalit:

Bukvu Iänneh Ezimerki
aa [aː] Paad (kujoine)
ää [ɛː] tään (laihu, hoikku)
ee [eː] Dee (taigin, tahtas)
íe [iː] Wíek (nedäli)
oa [ɔː] doalje (rauhoittua)
oo [oː] Roop (nuoru)
öä [œː] Göäte (vezikuuru)
úu [uː] Múus (hiiri)
üü [yː] Düwel (kehno)

Diftongat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Bukvu Iänneh Ezimerki
ai [a:i] Bail (sobaripustin)
au [a:u] Dau (kaste)
ääu [ɛ:u] sääuwen (iče)
äi [ɛɪ] wäit (märgy)
äu [ɛu] häuw (išku)
eeu [e:u] skeeuw (vino)
ieu [iˑu] Grieuw (edu, hyödy)
íeu [i:u] íeuwen (tazaine)
iu [ɪu] Kiuwe (leugu)
oai [ɔ:ɪ] toai (sitkei)
oi [ɔy] floitje (viheldiä)
ooi [o:ɪ] swooije (keiluo)
ou [o:u] Bloud (veri)
öi [œ:i] Böije (vihlingö)
uui [u:ɪ] truuije (uhkata)
üüi [y:i] Sküüi (painin, soussu)