Sergei Prokudin-Gorski

Sergei Mihailovič Prokudin-Gorski
Roindunimi:	ven. Сергей Михайлович Прокудин-Горский
Ammatti:	fotokuvuaju
Rodivui:	18 (30) elokuudu 1863
Roindukohtu:	Funikova Gora[d], Pokrov Uyezd[d], Vladimirin kuvernementti[d], Ven’an valdukundu[d]
kanzalližus:	Ven’an valdukundu[d]  Frantsii
Kuoli:	27. syvyskuudu 1944(1944-09-27) (81 года)
Kuolendukohtu:	Pariižu, arrondissement of Paris[d], Frantsii

Sergei Mihailovič Prokudin-Gorski (18. (30.) päivänny elokuudu 1863, Vladimiran aloveh, Ven'an valdukundu – 27. päivänny syvyskuudu 1944, Pariižu, Frantsii) – ven'alaine fotokuvuaju, hiimiekku (Mendelejevan opastui), pedagougu. Häi luadi suuren panoksen fotokuva- da kinematogruafien kehitykseh.

Eloskerdu

Hänen tuatto, Mihail Nikolajevič sluuži Kavkuazas, leitenantannu häi jätti sluužban vuonnu 1862 da nai.

Sergei Prokudin-Gorski oli roinnuhes Funikova Gora -sugutilois. Kolme vuottu opastui Aleksandrovskois licies, ga ei loppenuh sidä. Vuozinnu 1886-1889 käi kuundelemah luvendoloi Piiterin yliopiston fiiziekku-matematiekkutiedokunnas.

Vuozinnu 1888-1890 opastui vojennois liečeala-akadiemies, kuduadu ei loppenuh.

Tutki mualavustaiduo Suarin taidoakadiemies.

Omakuva, Suunujogi Karjal

Vuonnu 1890 Prokudin-Gorski da Anna Lavrova (Ven'an metallantutkijan da Gatčinan zavodoin yhtivön johtajan tytär) mendih yhteh. Prokudin-Gorski oli oman mučoin tuatan laitoksen johtokunnas.

Vuonnu 1897 Prokudin-Gorski rubei pidämäh ezityksii omis fotokuvatutkimuksien tehniekkutuloksis. Vuonnu 1898 häi piästi ilmoile enzimäzii tälle aihiele omistettuloi kniigoi. Vuonnu 1900 Ven'an tehniekkuseuru ezitti Prokudinan-Gorskin mustu-valgieloi fotokuvii Muailman ozuttelus Pariižas.

2. päivänny elokuudu vuonnu 1901 Piiteris avattih Sergei Prokudinan-Gorskin fototehniekkuruadoperti.

Vuonnu 1902 Prokudin-Gorski opastui Berlinan lähäl olluos fotomehaniekkuškolas tiedodouhturi Adol'f Miten johtol. Samannu vuonnu Adol'f Mite luadi oman värifotokuvuamiskameran modelin.

Vuvven 1902 talvikuus Prokudin-Gorski ilmoitti väridiapozitiivoin luadimizes A.Miten kolmevärikkähän fotokuvan keinon mugah.

Ei ole tarkua tieduo, konzu Prokudin-Gorski aloitti värifotokuvuamisruavon. Voi olla enzimäzii värifotokuvii häi luadi vuonnu 1903 syvyskuus-ligakuus, konzu käi matkoile Suomen kniäzikundah.

Vuonnu 1904 Prokudin-Gorski luadi värikkähii fotokuvii Dagestuanas, Mustumeren rannikol sego Piiterin alovehes.

Vuonnu 1905 sulakuus-syvyskuus häi lähti suureh fotomatkah Ven'ua myö, kudaman aigah luadi läs 400 värikästy fotokuvua Kavkuazas, Krimas da Ukrainas.

Vuonnu 1906 sulakuus-syvyskuus Prokudin-Gorski oli Jevroupas, kus yhtyi tiedokerähmölöih da foto-ozutteluloih. Häi sai kuldumedalin Antverpenas pietys kanzoinvälizes ozuttelus da medalin Parahas ruavos värifotokuvuamizen alal Nicca-linnas olijas fotokluubaspäi.

Vuonnu 1906 talvikuus Prokudin-Gorski enzikerdua lähti Turkestuanah. Häi tahtoi fotokuvata päiväzen pimendysty 14. päivänny pakkaskuudu vuonnu 1907. Päiväzen pimendyksen fotokuvua ei roinnuh pilvežyön periä, ga Prokudin-Gorski luadi äijän värifotokuvua Samarkandas da Buharas.

Pyhän Nikolajan kirikkö

Vuonnu 1908 oraskuus Prokudin-Gorski käi Jasnaja Pol'anah, kus luadi enämbi 15 fotokuvua, kudamien joukos oli mondu Lev Nikolajevič Tolstoin värikästy kuvua. Prokudin-Gorski kirjutti myöhembi, gu kirjailii Tolstoidu kiinnostettih uvvistukset kaikil aloil.

Sergei Mihailovič tahtoi todevuttua nengostu projektua, kuduan avul häi voinnus ozuttua omis värifotokuvis nygyaigastu Ven'ua, sen kul'tuurua, histouriedu da modernizaciedu. Suari Nikolai II käskyn mugah fotokuvuaju sai erikoisraudutievagonan. Vien kuvuamizeh näh hänele annettih pienen laivan, kudai voi kulgie madalua vetty myö. Urualan kuvuamizeh näh Jekaterinburgah tuodih Ford -mašin. Suarin käskyn mugah Prokudin-Gorski sai dokumentat, kudualoin mugah fotokuvuaju sai piästä Ven'an valdukunnan kaikkiele.

Vuozinnu 1909-1916 Prokudin-Gorski käi Venan muan äijih paikkoih da fotokuvai ennevahnallizii kirikkölöi, manasteriloi, zavodoi, linnoi da ristikanzoi.

L.Tolstoi

Vuonnu 1916 kezäl Prokudin-Gorski lähti jälgimäzeh fotomatkah, kudaman aigah luadi vaste nostetun Murmanskan raudutien suvipalan da Soloveckoin suariston fotokuvii.

Vuonnu 1917 Okt'abrskoin revolucien jälles Prokudin-Gorski otti ozua Korgien forokuvan da fototehniekan instituutan perustamizeh. Instituuttu oli virallizesti hyväksytty 9. päivänny syvyskuudu vuonnu 1918, konzu Prokudin-Gorski jo lähti elämäh ulgomual. Vuozinnu 1920—1922 Prokudin-Gorski kirjutti mondu tevostu British Journal of Photography - nimizeh žurnualah.

Vuonnu 1922 häi muutti Niccah, kus ruadoi yhtes L'umjeroin vellien kel.

Sergei Mihailovič Prokudin-Gorski kuoli Pariižas da on pandu muah ven'alazes Sent-Ženevjev-de-Bua -kalmumual.