Siddhartha Gautama

Siddhartha Gautama
Ammatti:	buddhalainen munkki, filosoufu, father of faith, uskonnollinen johtaja, kirjuttai, sosiaalinen uudistaja, spiritual teacher, psykiatri, psykologi, saarnaaja
Rodivui:	8. sulakuudu 563 eaa. или 623 eaa.
Roindukohtu:	Lumbini[d], Rupandehin piirikunta[d]
kanzalližus:	Shakya[d]
Kuoli:	483 eaa. или 543 eaa.
Kuolendukohtu:	Kushinagar[d], Indii
Tuatto:	Śuddhodana[d]
Muamo:	Māyā[d]
Ukko / akku:	Princess Yasodharā[d]
Lapset:	Rāhula[d]

Siddhartha Gautama on buddizman perustai libo Gautama Buddha. Siddharta rodihes Lumbinis nygyzen Nepalan alovehel. Suaduu medituacien kauti olotilan, kuduadu nimitti nirvanakse, häi rubei opastamah rahvastu, perustajen muga buddizman.

Gautama legenduarizennu hengenny

Siddhartha Gautama on buddizman piähengi. «Tripitaki»-kanonah kuulutah kerdomukset Gautaman elaijas, hänen paginat, vuoropaginat hänen opastujoinke da manasterin käskyt. Gautaman roindupäivy on Indien tazavaldan, Kalmikien tazavaldan, Japounien, Thaimuan, Mjanmanan da toizien Liideh-Azien mualoin kanzalline pruazniekku.

Eloskerdu

Siddharthan tuatto oli nygyzen Suvi-Nepalan pienen kuningaskunnan radža Suddhodana. Siddharthan muamo oli kuningatar Mahamaja. Poijan suaduu Mahamaja kuoli da Siddharthan kazvattajakse tuli Mahamajan sizär. 16-vuodehizennu Siddhartha nai sevoittaren Jašodharanke, kudai sai sit poijan. Siddhartha ainos eli dvorčis da tahtoi nähtä, midä niilöin ulgopuolel oli. Linnan laijas häi nägi starikan, voimattoman, kuolluon da askietan. Siddhartha ellendi, gu mualilmas on voimattomuksii da köyhytty. Sen jälles Siddhartha askietannu eli mečäs viijen erakkomanuahoinke. Hänen pyhä oli ylen kova. Kogo loppuelaijan Siddhartha opasti rahvastu löydämäh dorogua nirvanah. Buddha kuoli 80-vuodehizennu Kusingaris, nygyzes Uttar Pradeshin ozavaldivos Indies.