Sininärhi
Sininärhi (lat. Coracias garrulus) on lindu.
Ulgonägö
[kohenda | kohenda tekstu]Sininärhi on kogohes vähästy pienembi šn’uakkua, sen rungon pittevys on 32 santimetrih sah da paino 185 grammah sah. Höyhenet ollah kovat, väri on kirkas vihandavansinine da se kimmeldäi, selgy da siibien yläpuoli ollah ruostehenruskiet. Nokku on oigei, vägevy, sivulois ahtastu, nokan n'okas koukunmoine da tummanruskei, jalat ollah lujahizet. Nokan tyves on kovat, harjahizet höyhenet.
Leviändy
[kohenda | kohenda tekstu]Se on levinnyh Jevroupan, Päivänlasku-Azien da Päivänlasku-Afriekan meččysteppo da stepiallizes zonas; Ven'al päivännouzus Altajh suate, pohjazes Estounies da Tatarstuanas suate. Sininärhi on levitetty Kazahstanan territories, semmite suvipuoles. Sizavoronkaine on lindu, kudai lendäy siiriči. Talven häi tavallisešti eläy Afriekan tropiekkoloilla da suves. Sininärhin lendu on matala, upottai, vähäzel mustoittau zimorokan lendu.
Pezoitundu
[kohenda | kohenda tekstu]
Se luadie peziä puunkololoih, suvel tyhjih luolahizih (kudamii toiči iče kaivau jyrkäntehih), sežo toiči rakenduksih (enimyölleh hyljättyloih) voinaluogiloih, lendokentile da muih mugomih. Sininärhin peziäs tavallizesti on 4–6 valgiedu munau. Haudomine kestää 18–19 päiviä.
Syömine
[kohenda | kohenda tekstu]Sininärhi on kaikkisyöi, ga parembičči se syö suurii murehizii (heinäsirkoi, kuoriaizii), šuoriloi, sammakoit, monijalgizii da toiči jyrzijöidgöi; sygysyl se syö vähästy vinogradua, muidu marjoi da siemenii.