Skansen

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Skansen




Skansen on pihal, pal’l’ahan taivahan ual olii muzei Ruočin piälinnas – Stokgol’mas. Se on sijoitunnuhes 30 gektuarale muadu da on muailmas enzimäine etnogruaffine ulgoilmumuzei, kudai perustettih vuvvennu 1891.

Sijoittumine da nimen sellitändy[Kohendele | Kohendele tekstua]

Skansen on mägyričäl erähäl Stokgol’man suarel – Jurgordenal (Djurgården). Sil kohtua, konzu perustettih muzei, oli pieni puolustuskohtu, sidä voibi sanuo pienekse linnoituksekse. Täs sanas tulougi Skansenan nimi, ruočikse ”skansen” tarkoittau samua.

Kaksi ozua[Kohendele | Kohendele tekstua]

Skansenan muat, hos nimittumua rajua niilöis ei ole, on juattu kahtekse. Yhtekse, Skansen-muzei on suuri etnogruaffine muzei. Toizekse, sit on suuri zooparku, kudai on ainavo Ruočin piälinnas.

Etnogruafien oza[Kohendele | Kohendele tekstua]

Etnogruafien ozua vois verrata Kiži-suarel olijah muzeih, kus on säilytty vahnua taloidu da huonustu. Skansenas on enämbi 150 taloidu, huonustu da konduu. Niidy ruvettih tuomah muzein enzimäzinny ruadovuozinnu kogo Ruočispäi – suves da pohjazespäi, päivänlasku- da päivännouzupuolespäi. Net ollah eri aigua nostetut. Ruočin muan kuvvendestostu vuozisuas algai histourii nämmih päivissäh nägyy nämmis talolois da salvoksis.
Midä kaikkie on ozutettavannu? Taloidu, kus elettih ruoččilazet muanruadajat. Monih niilöih voibi nosta da paista sen ižändyväinke. Hyö, perindöllizih ruuttih šuorivunnuot, rakkahal tullah paginale, sanellah omua elostu da omua kodii. Heijän kois kai on, kui oli enne. Päččiigi hyö lämmitetäh, kui lämmitettih enne – vahnah tabah, konzu savvu ei mene truvan kauti, a tulou pertin sydämeh. Ihan kui mustas kylys.
On vie kaikenmostu aittua, melliččiä da pajua. Kai pajat ollah avvoi da niilöis kui enne ruatah rahvas. On puusepän, sepän, padaniekan da st’oklanpuhaldajan pajat. Voibi kaččuo, kui rodieu se libo tämä azutes. Joga pajal on oma laukku, kus luajittuloi azuteksii voibi ostua. Ymbäri taloloi da huonuksiigi nägyy, ku niilöis eletäh rahvas. Sit on peldo kynnetty, tuas on vil’l’ua istutettu. Kolmandes kohtas nägyy žiivattua pietäh.

Toine oza - zooparku[Kohendele | Kohendele tekstua]

Muga sanotus Skansenan toizes ozas suau nähtä žiivattua da elättii. Suurel alovehel eletäh kondiet, zubrat, ilvekset, meččypočit da muut. Net hos i ollah aijan tagan, ga ollah ku välläl rouno, muadu ku aijan sydämes täydyy. Nämmii elättilöi on tuodu Ruočin eri čuppuloispäi.
Välläl puustos eletäh linnutgi. Net pezoitutah, kazvatetah omua poigovehtu da nivouse ei varata ristikanzua.

Huogavundu- da syöndykohtat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Skansenas on kus kodvaine huogavuo da syvvä. Sit on mondu kafeedu da laukkastu, kus myvväh perindöllisty leibiä da pastostu. Skansenas kävväh tramvaitgi. Net vietäh vai ala- da myödymägeh.

Ruadoaigu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Skansen ruadau joga päiviä ymbäri vuvven paiči Rastavua.

Piäzendy[Kohendele | Kohendele tekstua]

Skansen ei ole loitton linnan keskučaspäi. Sih menöy autobussu n:o 44 da tramvai n:o 7. Net azetutah juuri Skansenan veriälöin tyves. Puustoh voibi piästä vetty myötegi, pienel laival.