Solovetskoi manasteri

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Solovetskoi manasteri
Solovetskoi manasteri

Solovetskoi manasteri (Соловецкий монастырь)

Pohjois Karjalas da merirannoin volostilois pravoslavnoloin elokses piälys kohtannu oli Solovetckoi manasteri. Igumen sie oli kogo politiekkuvallan piälikönny. Karjalan mual oli 77 prihodua, 35 časovn´ua, läs 50 manasterii da puustin´oi. Rahvas- karjalazet sil aigua oldih enimyölleh kirjahmaltamattomat.

Algavui 20 sadavuozi. Manasterin aluel luvus oli 6 skittua, 3 puustin´ua (rahvahan elämättömiä kohtua), 19 kirikkyö da 30 časovn´ua.

Obitelis oli učilišču (ammattiopisto) pomoroin (parrattomien trudniekoin) 200 lapseh näh. Oli vie vellestön bogoclovckoi 7 kluassalline opisto, kus nuorižuo opastettih seminarien ghjuhammoi myö.
Oli meteostantsii, radiostantsii, gidroelektrosnantsii, litografii da oma kazvitiedosadu.
Merespoikki viettih tavaroi da rahvastu 3 manasterin höyrylaivua(parahodua).
Flottu andoi manasteril nelländen osan dohodua.
1429-1436 v. Prepodobnoit Savvatii da German tuldih elämättömäh pohjozen Solovetskoin suaren mual. 5 vuottu elettih pustinnožiitel´noil (rahvahankeelämät-tömäl) ustuaval.
1435 – loppu 15 sadavuottu kuoli (pyhä) svätoi Savvatii. Sen jälles Zosima da German luaittih manasterin yhteseländykohtu Solovetskoin suarel suvipuolel, kuspäi hyvin nägyi ”kirikkö ilmasolii”ihan Pyhäjärven da Lykyllizen lahten keskel. A obitelin keskel, mäil oli puulois rakendettu Spaso-Preobraženskoi soboru(piäkirikkö) Nikol´skoin predelanke da vie Uspenskoi kirikkö.
Ymbäri ihan rajoi myö, oldih yksikerrokselizet kel´jat, kus elettih monuahat.

Puuloisrakendettu Manasterin muokkaihes požuarois (tulipalolois), 2 kerdua oli palanuh ihan kogonah.