Solovetskoi manasteri
![Solovetskoi manasteri](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cb/Solovetsky_Monastery_drone_1.jpg/300px-Solovetsky_Monastery_drone_1.jpg)
Solovetskoi manasteri (Соловецкий монастырь)
Pohjois Karjalas da merirannoin volostilois pravoslavnoloin elokses piälys kohtannu oli Solovetckoi manasteri. Igumen sie oli kogo politiekkuvallan piälikönny. Karjalan mual oli 77 prihodua, 35 časovn´ua, läs 50 manasterii da puustin´oi. Rahvas- karjalazet sil aigua oldih enimyölleh kirjahmaltamattomat.
Algavui 20 sadavuozi. Manasterin aluel luvus oli 6 skittua, 3 puustin´ua (rahvahan elämättömiä kohtua), 19 kirikkyö da 30 časovn´ua.
Obitelis oli učilišču (ammattiopisto) pomoroin (parrattomien trudniekoin) 200 lapseh näh. Oli vie vellestön bogoclovckoi 7 kluassalline opisto, kus nuorižuo opastettih seminarien ghjuhammoi myö.
Oli meteostantsii, radiostantsii, gidroelektrosnantsii, litografii da oma kazvitiedosadu.
Merespoikki viettih tavaroi da rahvastu 3 manasterin höyrylaivua(parahodua).
Flottu andoi manasteril nelländen osan dohodua.
1429-1436 v. Prepodobnoit Savvatii da German tuldih elämättömäh pohjozen Solovetskoin suaren mual. 5 vuottu elettih pustinnožiitel´noil (rahvahankeelämät-tömäl) ustuaval.
1435 – loppu 15 sadavuottu kuoli (pyhä) svätoi Savvatii. Sen jälles Zosima da German luaittih manasterin yhteseländykohtu Solovetskoin suarel suvipuolel, kuspäi hyvin nägyi ”kirikkö ilmasolii”ihan Pyhäjärven da Lykyllizen lahten keskel.
A obitelin keskel, mäil oli puulois rakendettu Spaso-Preobraženskoi soboru(piäkirikkö) Nikol´skoin predelanke da vie Uspenskoi kirikkö.
Ymbäri ihan rajoi myö, oldih yksikerrokselizet kel´jat, kus elettih monuahat.
Puuloisrakendettu Manasterin muokkaihes požuarois (tulipalolois), 2 kerdua oli palanuh ihan kogonah.
![]() |
Solovetsky Monastery Wikivarastos |
---|