Suurikoskelo

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suurikoskelo
Suurikoskelo
Mergus merganser

Suurikoskelo (Mergus merganser) on koskeloloin suguh da sorzien heimoh kuului lindu.

Kogo da nägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Uročču on mustuvalgei, emäččy enimyttäh harmai a ruskeipäine. Vai emäčyl on piäs töppyine toizin kui tukkukoskelol, kudamal on töppyine mollembil sugupuolil. Suurikoskelol on kaglas jyrkembi väriraja migu tukkukoskelol.

Piduhus: 58-68 cm
Siibien agjuväli: 78-94 cm
Paino: 1,3-1,9 kg

Pezoitundu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Suurikoskelo azuu pezän puunkoloh, uumeneh, huonukseh, talon ual libo tihien kadajan suojah da muniu sulakuus libo oraskuus 8-12 jäiččiä. Emäččy haudou jäiččii yksin 34-35 päiviä. Poigazet opastutah lendämäh kahten kuun ijäs.

Aloveh[Kohendele | Kohendele tekstua]

Suurikoskelo eläy leviel alovehel Mua-planietan pohjazel puoliškol. Suomes se pezoittuu kogo muas. Suomes pezoittuu 20000-30000 puarua.

Muutundu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Sygyzyl muutundu on syvyskuun da talvikuun välizel aijal, keviäl kevätkuus da sulakuus, konzutahto jo tuhukuus. Suurikoskelo on yksi aigazimis keviäl muuttujis lindulois. Linnut talvehtitah Baltienmerel da Pohjanmerel. Niidy talvehtiu sežo Ahvenanmual da muijal Suvi-Suomes.

Teemas muijal[Kohendele | Kohendele tekstua]

Lähtiet[Kohendele | Kohendele tekstua]