Syvyshehku

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Syvyshehku
Syvyshehku

Syvyshehku libo daalii, libo georgiinu (ven. георгина, lat. Dáhlia) on Astroin pereheh kuului monivuodine kazvi. Syvyshehkua on 42 eri lajii. Niilöin kukkazet ollah aiga suuret da kirjavat. Oman latinankielizen nimen kukku sai kuulužas ruoččilazes kazvitiedoilijas Anders Dal’as, Karl Linnein opastujas. Ven’ankieline nimi georgiinu on annettu sežo kuulužan kazvitiedolijan, muantiedoilijan da etnogruafan Iogann Georgin mugah.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Syvyshehkan varzi on oigei, šuarakas, silei libo vähäzel karvaine, ondo. Se voi olla 2,5 metrii pitky. Kazvin lehtet ollah prostoit, puarakkai kazvajat, 10-40 sentii pitkät. Juuret ollah sangieččazet. Joga vuottu kazvin muan piäl kazvai oza kuolou, muah jiäy vai juuri. Kazvin kukat ollah suuret da čomat, värii myöte eriluaduzet. Syvyshehku kukkiu hätken.

Kazvandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Enimälleh georgiinua kazvau Meksikan, Gvatemalan da Kolumbien mägižikkömualois. Meksikkua pietäh tämän kazvin roindumuannu. Ylen ammui tämän kazvin juuriloi syödih muinas-actekat. Jevroupashäi sen magu ei roinnuh mieldy myöte, ga kukkazen čomuoh sie miellyttih da ruvettih sidä istuttamah.

Kazvanduolot[Kohendele | Kohendele tekstua]

Syvyshehku ei ole čirčy kazvanduololoih niškoi. Se voi juurduo da kazvua ihan pilvežäh kohtah. Yhtelläh tämä vaikuttau sit kukkazien suuruoh da värih. Ku oldas čomat kukkazet hätkembän, syvyshehkua pidäy istuttua puolipilvežäh kohtah. Vie yksi kazvatanduolo on novvettavu – mua ei pidäs olla liijakse märgy, eiga kazvin juuret hapatah. Sendäh alangomualoih syvyshehkua ei pie istuttua.