Tennissu

On otettu Wikipedii-späi
Tennissu
Tennissu

Tennissu on sportulaji, kuduadu kižatah kaksi kižuajua libo kaksi joukkuo. Kilbailijoin tavoiteh on lykätä miäčyn toizen joukon puolele muga, gu vastustai ei voi vastustua miäčyn iškendiä. Pidäy, gu miäččy koskou vastustajan kortan puoldu yhten kerran. Miäččyy lykätäh mailua käyttäjen.

Nygyaigazel tennisal on virralline nimi – laun-tennissu (angl. lawn - nurmikko). Real-tennissu on vahnembi nimi, sidä kižatah umbinazes pertis da toizel tennissukortal. Tennissu on yksi Olimpiadukižoin sportulajilois.

Tennissukortu[kohenda | kohenda tekstu]

Tennissah kižatah kohtikulmikon muvvos šuoriel kentäl - kortal, kudual on erilazet viivat. Kortan keskikohtas on verko, kudai menöy pitkin kogo kortua. Verko jagau kortan kahtekse tazaizekse puolekse. Tennissukortu on 23,77 metrii piduhuttu da 8,23 metrii levevytty (kahtele kižuajule) libo 10,97 metrii (kahtele joukole). Pitkin lyhyzii puolii olijat viivat kučutah tagaviivoikse, pitkin pitkii puolii – bokkuviivoikse. Viivoin tagua on ližätila kižuajoin liikkumizeh niškoi. Kortal sežo miärätäh alovehet, kudamilpäi lykätäh miäččyy. Net miärätäh tagaviivoin da verkon parallelizien viivoin avul.