Tuli

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Tuli

Tuli on hapettumizen luja ilmivö, konzu palavas ainehes ilmestyy hiilavien guazuloin muvvostettuu lököttäjiä suvastustu.

Tuli on palamizen piävaihennu. Hos pidäy huomata, gu erähät hiimiellizet ainehet palatah tulettah.

Tulen virittämizeh da piendäh pidäy olla kolme komponentua: poltoaineh, hapetin da lämmy. Poltoainehennu voijah olla äijät materjualat. Hapettimennu puaksumbi on happi, toiči hluoru da fluori. Vois merkitä, gu vezi palau fluoris valpahanfioletovoil tulel, täs ezimerkis vezi on polttoainehennu da palamizen aigua erittyy happi. Toizin sanojen, nimidä ei sua sytyttiä ilmai hapetindu. Gu mittuinetahto ezineh lämmittiä da moizel taval andua sil energiedu suurembua migu molekuloin yhtevyksien energii, se jagahes poltoaineksih. Ezimerkikse, puun ilmattah lämmittäjes se ezmäi jagahes puuhiileh da pihkah, sen jälles poltoguazuloih (vezikarbonoih). Kolmas komponentu on lämbötila, se rippuu poltoainehen da hapettimen ominažuksis. Ezimerkikse, hiilen pala nesteytetys hapis pienes lämmäs ei pala, vaigu kydöy, ilman hapis päinvastoin se palau lököttäy.

Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Ven`alazen tutkijan Poršnevan mugah tuldu ruvettih käyttämäh jo paleoliittizen kivikavven aigua. On tiijollistu tieduo, gu sinantropat (Homo erectus pekinensis, eli 600- 400 vuottu tagaperin) jo maltettih suaja tuldu. Alunperin tulen savul karkoitettih (pöllätettih) lendäjii böbökkii, vaste myöhembäh tuldu ruvettih käyttämäh syömizien valmistajes: ezmäi einehty ahavoittih, sen jälles opastuttih žuarimah avotulel da pastua hiilavas tuhkas, neoliitan aigua totuttih keittämähgi. Sidä paiči tulen avul ristikanzu lämmitti omii eländypaikkoi da andoi valgiedu. Ristikanzat käytettih tuldu astieloin valmistukses, metallien sulattamizes da kaskien ajandas. Myöhembäh tuli on ollut tiedoloin välittäjänny daigi hävittämisbrujannu.

Tulen virittämistavat[Kohendele | Kohendele tekstua]

Algukandazes yhteiskunnas tuldu suadih moizil tavoil:

1.Hierondal. Kovembal puupalal hierottih pehmiembiä puudu.

2.Poruamal. Kova terävy puunpala liitettih pehmien puun loukkoh da pyörittih käzil. Gu tuli syttys teriämbi loukkoh pandih kuivua puunkojua libo kuivua heiniä.

3.Iškemäl. Kaksi kivie iškiettih toine toizeh da suadih kyven, kudai sytytti edukädeh valmistettuu kuivua heiniä. Käytettih kovii kivii, moizii kui piikivi da kvartsu.

4.Tuleniškus. Ajatellah, gu enzimäzen kerran ristikanzu sai tuldu mečän tulipalos, kudaman syynny oli tulenišku.

Nygöi ristikanzat viritetäh tuldu spičkoil (tulitikkuloil) da sytyttimil.