UNESCO

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
UNESCO logo English.svg

UNESCO libo Yhtistynnyözien kanzukundien kazvatus-, tiedo- ja kul'tuurujärjestö (angl. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) on yksi Yhtistynnyözien kanzukundien iččenäzis eričysjärjestölöis, kuduan tarkoituksennu on kazvatuksen, tiijon da kul'tuuran vuoh eistiä rauhua da kanzoinvälisty yhtesruaduo.

UNESCO perustettih 16. kylmykuudu 1945, da sih kuuluu 195 jäzenmuadu. [1]

Tavoittehet da tehtävät[Kohendele | Kohendele tekstua]

UNESCON tunnusvirkeh ”Building peace in the minds of men and women”, ”Rauhanluadimine miehien da naizien mielis” pohjuau järjestön toizen muailmanvoinan jälgehizes perussiännös, kudai algau sanoin: “ku roitah voinat ristikanzoin mielis, sežo rauhan puolistus pidäy luadie ristikanzoin mielih”.[2] Perussiännön mugah UNESCOn tehtävänny on avvuttua eistiä rauhan luadimistu, keyhyön vähendämisty, kestäviä kehitysty da kul'tuuroinvälisty dialougua eistäjen rahvahien välisty yhtesruaduo kazvatuksen, tiijon, kul'tuuran da viestindän vuoh.

Muailmanperindö[Kohendele | Kohendele tekstua]

UNESCO on vuvves 1972 algajen ylläpidänyh muailmanperindöluvetteluo. Tavoittehennu on eri kanzukundien ainavoluaduzen perindön arvostuksen ližiämine da sit koskijan tiijon levittämine. Elokuus 2015 muailmanperindöluvettelos oli 1 031 kohtettu, kudualois 802 on kul'tuurukohtehii, 197 luondokohtehii da 32 yhtistettyy kohtettu.[3]

Organizatsii[Kohendele | Kohendele tekstua]

UNESCO on kanzoinväline valdivoloin väline järjestö, kuduan korgevin piättäi elin on joga toine vuozi kerävyi yleiskerähmö, kudai vastuau politiekan perusliinielöis da hyväksyy programman da budžietan. Piätöksien todevuttamizes vastuau 58 jäzenmuas kerätty, kaksi kerdua vuvves kerävyi hallindonevvosto.

UNESCOn piäjohtai vallitah nygözin nellivuodehizele kavvele. UNESCOn piäjohtajinnu ollah oldu:[4]

piäjohtai virgukauzi mua
Julian Huxley 1946–1948 Britannii
Jaime Torres Bodet 1948–1952 Mehiko
John Wilkinson Taylor vt. 1952–1953 Yhtysvallat
Luther Evans 1953–1958 Yhtysvallat
Vittorino Veronese 1958–1961 Italii
René Maheu vt. vuosina 1961–1962 1962–1974 Frantsii
Amadou-Mahtar M’Bow 1974–1987 Senegal
Federico Mayor Zaragoza 1987–1999 Ispanii
Kōichirō Matsuura 1999–2009 Japounii
Irina Bokova 2009– Bulgarii

Aihies muijal[Kohendele | Kohendele tekstua]

Lähtehet[Kohendele | Kohendele tekstua]

  1. http://www.unesco.org/new/en/member-states/countries/%7C Nimekeh =List of the 195 Members (and the 8 Associate Members) of UNESCO | Ilmahpiästäi = UNESCO | Viitattu =18.12.2011
  2. http://www.minedu.fi/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/perussaanto%7C Nimekeh = Suomen säädöskokoelman sopimussarja n:o 30/1956 Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön perussääntö| Luadii = UNESCOn yleiskerähmö 16. kylmykuuta 1945 | Ilmahpiästäi = Opastusministerstvu | Viitattu = 5.9.2014
  3. http://whc.unesco.org/en/list/ | Nimekeh = World Heritage List | Ilmahpiästäi = UNESCO | Viitattu = 25.8.2015 | Kieli = Šablonu:En}}
  4. UNESCO http://www.unesco.org/new/en/unesco/about-us/who-we-are/director-general/the-organization/the-directors-general/ | Nimekeh = Directors-General | Ilmahpiästäi= UNESCO | Viitattu = 28.8.2015 | Kieli = Šablonu:En}}