Udmurtii
Koordinuatat: 57°17′ p. l. 52°45′ pn. p. / 57.283° p. l. 52.750° pn. p. (G) (O)
Udmurtii on tazavaldu Ven’an federacies.
Geogruafii
[kohenda | kohenda tekstu]Udmurtien tazavaldu kuuluu federuallizeh Volganrannikon eländypiirih da on oza Urualan ekonoumiekkupiirii. Udmurtien tazavallal on yhtehine raja Permin alovehenke päivännouzus, Baškirien da Tatarstuananke suves. Udmurtien tazavallan piälinnu on Iževsk.
Histourii
[kohenda | kohenda tekstu]Votjakoin avtonoumine aloveh perustettih 4. kylmykuudu vuvvennu 1920. Vuvvennu 1931 nimi muutui Udmurtien avtonoumizekse alovehekse. 28. talvikuudu vuvvennu 1934 se rodih Udmurtien Avtonoumizekse Socialistizekse Nevvostotazavallakse. 20. syvyskuudu vuvvennu 1990 Tazavallan Korgevin nevvosto hyväksyi iččenäžyön deklaracien. 11. ligakuudu vuvvennu 1991 rodih Udmurtien tazavaldu.
Rahvas
[kohenda | kohenda tekstu]Rosstatan vuvven 2020 tiedoloin mugah Udmurties eläy 1500955 hengie. Yhty ristikanzua kohti on 35,69 nellikkökilometrii muadu. 66,1% eläjis ollah linnalazet.
Udmurtien tazavallas eläy piäl 60 eri kanzua. Vuvven 2010 tiedoloin mugah Udmurties eläy 62,2% ven’alastu, 28% udmurtielastu, 6,7% tatuarua, 0,6% ukrainalastu, 0,6% marilastu, 0,2% baškirua.
Valdivolline kogomus
[kohenda | kohenda tekstu]Udmurtien tazavallas on viizi linnanpiiri, 25 piirii, 11 linnanjyttysty pos’olkua, 262 kyliä.
Udmurtien tazavallan piirit:
- Alnašiloin piiri
- Balezinon piiri
- Bavožan piiri
- Votkinskan piiri
- Glazovan piiri
- Grahovon piiri
- Deb’osoin piiri
- Zavjalovon piiri
- Igran piiri
- Kambarkan piiri
- Karakulinon piiri
- Kezan piiri
- Kizneran piiri
- Kijasovon piiri
- Krasnogorskoin piiri
- Pienen Purgan piiri
- Možgan piiri
- Sarapulan piiri
- Seltoin piiri
- S’umsiloin piiri
- Uvan piiri
- Šarkanan piiri
- Jukamenskoin piiri
- Jakšur-Bodjan piiri
- Jaran piiri