Uhtuon Tazavaldu

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uhtuon tazavallan flagu
Uhtuon tazavallan gerbu
Itä-Karjala.sijainti.png

Uhtuon tazavaldu on valdivo, kudai oli olemas vuozinnu 1919 - 1920. Sih kuului Arhangelin gubernien viizi voulostii. Tänäpäi se on Karjalan tazavallan aloveh. Tazavallan piälinnannu oli Uhtuon kylä (nygöine Kalevala).

Vienan Karjalan väliaigaine halličus (Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus) perustettih Uhtuon kyläs pietyl nevvottelul 21. heinykuudu vuonnu 1919. Nevvotteluh yhtyi bohattua muanruadajua da yrittäjiä Arhangelin gubernien viijes pohjasvoulostispäi. Paginanvedäjänny oli A. Tihonov. Paikallizet rahvas kieldävyttih Vienan Karjalan liittämizes Suomeh. Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus piätti perustua oman vienankarjalazen valdivon. Halličus piätti erota Ven’as, nevvostosaldatat työttih iäre Vienan Karjalaspäi. Sen ližäkse kiännyttih ulgomualoin puoleh, gu net hyvästyttäs uvven valdivon perustamizen. Halličus piätti siirdiä puolet mualois muanruadajien omažuoh. 25% mualois siirdyi voulostin ičehallindole, dostalit 25% annettih valdivole. Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus varusti da pidi Uhtuol kerähmön. Se oli 21. kevätkuudu - 1. sulakuudu vuonnu 1920. Kerähmön aigah halličus uvvistettih. 25. kevätkuudu paginanvedäjäkse tuli H. Tihanov. Kerähmöl hyväksuttih Arhangelin Karjalan väliaigazen halličuksen ielline ruado. Halličuksen valdua tahtottih levittiä kogo Karjalua myö. Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus sai 8 miljonua markua abudengua Suomespäi. 18. oraskuudu, konzu tiijustettih Ruskien armien saldatoin lähestymizes, Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus muutui Vuokkiniemeh. Sie piätettih kerätä oma armii. Kezäkuun lopus Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus muutui Suomeh. Suomen halličus pidi paginoi Nevvostoliiton halličuksenke. Rauhusobimus solmittih vuonnu 1920. Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus heitti oman ruandan 10. talvikuudu vuonnu 1920, konzu sih kuulujat yhtyttih Karjalan halličukseh. Tunnusmerkit

29. kevätkuudu vuonnu 1920 hyväksyttih rippumattoman Karjalan valdivonmerki da lippu. Projektat valmisti suomelaine taidoilii Akseli Gallen-Kallela (1865-1931).