Vagoi

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Vagoin marjat.


Vagoi on (lat. Rúbus idáeus) on pieni tuhjoine, kudai kuuluu Rouzovien (Rosaceae) pereheh. Vagoil on ruskiet syödävät marjat. Vagoi kazvau kuattuloin meččien kohtal, mečis, vičikkölöis, jogiloin rannoil. Sidä kazvatetah savusgi.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Vagoi on talvekse lehtii kaimuaju pieni tuhjoine, kudamal on moni-igäzet juuret, kudamis lähtöy kazvamah muale vezua. Vagoin vezat ollah 1,5-2,5 metrii piduhuttu.

Vagoin juuri on kiemur, puun jyttyine, monien sivujuurilöinke. Sen vezat kazvetah oigieh. Enzimäzen vuvven vezat ollah pehmiet, heinän jyttyöt, mehevät. Toizennu vuon net kovetah da roitah maksankarvazet. Jälles kukindua da niilöih marjoin kazvandan jälles net kuivetah, ga tossuvuon sit juures lähtöy uuttu vezua.

Vagoin lehtet ollah piduličat, kazvetah toine toizele peräh, piälepäi ollah muzavanvihandat, toine čura on valpas. Vagoin kukat ollah läs 1 senti piduhuttu. Keski-Ven’al vagoi kukkiu kezäkuus heinykuussah, toiči elokussahgi.

Marjat ollah ruskiet, vähäzel karvakkahat. Enimyölleh vagoin tuhjoh marjua rodieu tossuvuon.

Käyttö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Vagoin marjua syvväh vereksilleh, niilöis keitetäh varen’n’ua, marmeladua, mehuu, viinua. Talvekse niidy voibi kylmätä. Vagoin lehtii kuivatah da keitetäh niilöis čuajuu.

Tervehyöle hyvä[Kohendele | Kohendele tekstua]

Vagoin marjat ollah hyvät tervehyöle. Rahvas syvväh niidy kylmändäh, net alendetah žuaruugi.