Valamoin manasteri

Valamoin manasteri on Ven’an pravosluavnoin kirikön manuahumanasteri, kudai sijaiččou Karjalas, Valamoin suariston suarilois.

Histourii

Valamoin manasteri on sijoitunnuhes Valamoin suarele.

Starinan mugah ristimizen levitändän aigua apostolu Ondrei lähti pohjazeh kerdomah Jevangelies. Dnepran da Volhovan randoi myöte mendyy Hristosan opastui meni kouhujah da bauhujah Nevo-järveh da pani kiviristan Valamoin vuaroih. On olemas manasterin roindan kaksi variantua. Toizen mugah 900 vuottu jälles 2 inokua Sergei da Herman tuldih päivännouzupuolizis mualois (voi olla Gretsies) da yhteh suarilois perustettih manuahukunnan. Kirjallizet tiijot, kuduat kerrotah Sergien da Hermanan ruavos, hävittih. Toizen variantan mugah manasteri perustettih X–XI vuozisual. Tämä variantu roih Avruami Rostovovskin yhtes pyhäeloskerran ozis, kuduas mainitah Avruamin olemistu Valamois X vuozisual. Sežo täs pyhäeloskerras on kirjutettu, gu vuvvennu 1163 Sergien da Hermanan pyhäjiännykset siirrettih Valamois Novgorodah. Valamoin manasterin tovvelline histourii algau XIV-vuozisuas. «Tarina Valamoin manasteris» -kirjutuksen mugah manasteri perustettih vuvvennu 1407. XIV vuozisuan allus suaristos elättih läs 600 manuahua, ga ruoččilazien käzintulendoin täh suari köyhtyi.

Suuri Pohjan voinu

XVIII vuozisuan allus Pedru I algoi torata, gu piästäs Baltian mereh da suaja Ven'an ekspansien luodehozah. Vuvvennu 1702 (11. (22.) ligakuudu) Ven’a sai Noteborg-linnan (myöhembäh Pähkinälinnu), ga keviäl vuonnu 1703 sai Neva-joven suus olijan Nevanlinnan. 16. (27.) oraskuudu vuvvennu 1710 täh paikkah ruvettih nostamah Piiteri-linnua. Ga Redusuareh sijoitettih Ven’an merilaivaston keskus –Kronšlot (myöhembäh Kronštadt).

Vuvvennu 1710 voinukampuanieh näh ven’alazet suadih Viipuri-linnan. Sil aigua gubernien pohjal perustettih Pietarin gubernii. Vuonnu 1713 ven’alazet voiskat suadih Helsingfors da Åbo. Vuvvennu 1715 Kirilovan manasterin arkimandritan pakičuksen mugah Pedru I käski panna Valamoin manasterin endizeh kundoh. Manasteri ruvettih nostamah vaste suadah paikkah, konzu rauhansobimus vie ei ollut kirjutettu. Vuon 1719 puuhine Valamoin manasteri pyhitettih da nostettih erilazet abutilat.

Vuon 1719 suaduloih mualoih perustettih Viipurin muakundu, kudai liitettih Piiterin gubernieh. Uudeh muakundah liitettih Valamoin suaristogi, kudai liityi Kexholman gubernieh. Vuon 1721 Ruočči kirjutti Uuvvenlinnan rauhansobimuksen da tunnusti Inkarimuan, Kexholman gubernien da Karjalan ozan Viipurin gubernienke liittämizen Ven’ale.

Manasterin kehitys

Vuvven 1730 aigah nostettih Uspenskaja-kirikkö da puuhine aidu, ga net hävitettih tulipalos vuon 1754. Jelizaveta Petrovna avvutti panemah manasteri endizeh kundoh, ga vuon 1765 manasteris eli vai 11 manuahua. Vuon 1774 pyhitettih Jumalan uvvestuksen kirikkö. Kirikön ymbäri oli nellikön muvvos manuahoin pertit. Kirikön kulmih nostettih Uspenskaja-kirikkö (talvikirikkö, kudai lämitettih) da Nikolskaja-kirikkö.

Igumenu Nazari, kuduas roih manasterin piälikkö vuon 1781, algoi suuri kivisrojindu. Vuon 1805 nostettih pyhien apostoloin Pedrun da Puavelan kunnivokse kirikkö da bol’niččukirikkö Jumalan muaman obrazan kunnivokse. Täs aijas suarel on 72 metrin korgevuttu manasterin kellojallat. XIX vuozisual luajittih Valamoin kellojallois suurimbat Onderei-apostolan kunnivokse kellot. Net painettih läs 1,6 tonnua.

Suomen suuriruhtinaskundu

Vuvvennu 1811 Suomen gubernii Valamoin suaristonke liityi Ven’an valdukunnan Suomen suuriruhtinaskundah. Gubernii sai endizen Viipurin gubernii-nimityksen. Vuonnu 1819 Aleksanderi I kävi manasterih. 1892 vuodeh sah manasteri oli Piiterin mitropolitoin vallas, ga myöhembäh liityi uudeh Viipurin da Suomen jeparhieh.

Manasterin paras aigu oli XIX vuozisual. Vuvvennu 1839 käskyhaldivoičijakse oli valittu Damaskin, kudai oli manasterin ohjuajannu 42 vuottu. Hänen ponnistuksen mugah srojindu suarel oli vaigu nerokkahien kirvesmiehien ohjuandal. Damaskin kučui srojindah Piiterin arhitektoran da akadiemiekan Aleksei Gornostajevan.

Damaskin mugah manasteris oli kova kuri: nuoret manuahat pietäh huoldu vahnois manuahois, kaikin kävväh jogahizih kirikkösluužboih. Igumenan Damaskinan kuolendan jälles manasterin ohjuajakse tuli Damaskinan jatkai Ionafan II, kudai maltoi nosta uvven suuren kirikön 3000 ristikanzah näh.

Valamoin manuahat tahtottih muuttua oman manasterin Uvvekse Ierusalimakse, sendäh XIX vuozisuan allus suares roitahes nimitykset, kuduat kerrotah Uuzi Sana-aijas: Kedron, Gefsimanija, Eleon-vuori, Voskresenski-skittu.

Enzimäzen muailmanvoinan algussah suares eli läs 1000 ristikanzua.

Iččenäzen Suomen ozannu

Ligakuun vallankumovuksen Valamoi liityi uvvessah luajittuh Suomeh, mi säilytti Valamoin manasterin. 1925 vuvven algajen ruvettih pidämäh sluužbat suomen kielel, suaret lujittih. Suomen pravosluavnoi kirikkö on uuvven stiil’an. Se otti päivänlaskumualoin Äijypäivän päivymiärän laskun, sendäh Valamoin manasterile pidi ottua grigourienkalenduaran julianankalendгaran sijah. 1920-luvul uvven stiil’an ottamine eroitti Valamoin manasterin. Kymmenen vuvven jälles riijan loppiettih Suomen erivoiskat, kuduat tuldih suaristoh. Suurin oza manuahois kieldävyi Suomen arhiepiskopan Hermanan vallas. «Vahnan stiil’an» manuahat lähtiettih Serbieh, Grecieh, Makedonieh, Germuanieh, Amierikkah da Marokkoh.

Vuozinnu 1939–1940 talvisovan aigua manasteri oli voinutoimien alovehes. Manuahat, kuduat jo oldih Suomen kanzalazinnu, tuhukuun alus vuvvennu 1940 lähtiettih iäres suares. Net otettih arvokkahat tavarat, ezimerkise Valamoin Jumalan muaman obrazan originualan da kellot. 18. kevätkuudu Valamoin manasterin suuret kellot soitettih 12 kerdua, mi tarkoitti manasterin elaijan loppuu. Manuahat sijoitettih Heinävies Suomes da perustettih Uusi Valamoi-manasterin Papinniemes.

Suuren ižänmualazen voinan aigua

Sygyzyl vuon 1940 Valamoin suarel, manasteris perustettih bocmanoin da laivupoigien škola, kuduan opastujat lähtiettih puolistamah Leningruadua vuvvennu 1941. Vuvvennu 1944 suomelazet voiskat jätettih suari da myöhembäh suareh sijoitettih Pitkyrannan sel’l’ulouzuzavodan abutila, perustettih mečanhoidoala da nostettih uvvessah manuahoin meteostansii.

Nevvoston aigua

Vuvvennu 1950 endizis manuahoin pertilöis sijoitettih ruavon voinan niistielöin kodi, kuduah myöhembäh vägeh pandih elämäh voinan niistiet manderes (sežo Pietaries). Siirrettih mandereh vuvvennu 1984.

Vaigu vuon 1950 suarele ruvettih tulemah enzimäzet höyrylaivat turistoinke. Vuvvennu 1979 suareh perustettih rahoitettu aloveh-muzei da vähästy myöhembäh ruvettih kohendamah mustomerkilöi.

Elvitys

13. talvikuudu vuvvennu 1989, Ondrei Pervozvanni-apostolan muistopiän suareh tuli 6 manuahua, mi tarkoitti Valamoin manasterin elvitysty. 27. tuhukuudu vuvvennu 1994 arhimandrittu Pankrati pyhitti Valamoin manasterin časounua Sinopskaja-randupihal Piiteris. Časounu lopukse tuodih järilleh manasterih.

13. talvikuudu vuvvennu 2005 enzi kerran soitti «Onderei Pervozvanni» -nimine kello, kudai azetettih manasterin kellojalgoih vahnan kelloloin elvittämizen ohjelmanmugah.

10. heinykuudu vuonnu 2009 Patriarhu Kiril da Karjalan tazavallan piämies S.L. Katanandov avattih Patriarhan Aleksi II kunnivokse nimitetyn muzien. Muzien avuandu oli Valamoin manuahoin 20 vuvven elaijan elvityksen kunnivokse.

Oraskuun lopus vuvvennu 2010 manasterih tuli Konstantinopolan kirikön patriarhu Varfolomei.

Vuvven 2011 aigua episkopan Pankrati tiedoloin mugah manasteris eläy 217 ristikanzua (sežo skitat da pihat): 37 ieromanuahua, 12 ierodiakonua, 89 manuahua, 79 poslušnikkua. Manasteris ruadau 30–40 ruadajua.

Manasterin siännöt

Valamoin manasteri on Ven’an da Moskovan patriarhan vallas. Patriarhan Aleksi II mugah Valamoin manasteris on igumenan ohajavo, kudai on Valamoin manaserin vahnan siännön mugah. Pyhän Valamoin manasterin siännöt ollah Afonskiloin manasteriloin mugah: nimidä ei sua luadie ilmai käskyhaldivoiččijoin da manuahoin nevvoloi. Sendäh ainos on manuahoin hengikerähmö.

Taloin huonukset

Pietarin taloin huonukset
Moskovan taloin huonukset — Valamoin čuvvonluadajien Sergien da Hermanan kirikkö ( 2. Tverskaja-Jamskaja uuličču, 52)
Kägöisalmen taloin huonukset kaikkien pyhien kirikönke (vuvves 1990)
Sordavalan taloin huonukset Pyhä Miikul čuvvonluadijan kirikönke

Abotit da käskyhaldivoiččijat

Abotit

Damaskin (Kononov) (1839—1881)
Ionafan II (Dmitrijev) (1881—1891)
Gavriil (Gavrilov)(1891—1903)
Vitali (Batrakov) (1903—1905)
Pafnuti (Andrejev)(1905—1907)
Mavriki (Baranov) (1907—1918)
Pavlin (Mešalkin) (1918—1933)
Hariton (Dunajev) (1933—1947). Tuhukuus vuvvennu 1940 Hariton toizien manuahoinke lähti iäres Valamoin suaristos da siirdyi Suomen sydämeh. Alovehes, kudai liitettih Nevvostoliitoh, oliju manasteri oli salvattu 49 vuottu.

Valamoin manasterin käskyhaldivoiččijat (patriarhan vallas)

Andronik (Trubačjov) (v. 1989 — 18 pakkaskuudu v. 1993)
Pankrati (Žerdev) (18 pakkaskuus v. 1993)