Valgei griba

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valgei griba
Valgei griba

Valgei griba (lat. Boletus edulis, ven. белый гриб suom. herkkutatti) on valgieloin grivoin roduu. Se on čoma kaččuo da gribaniekoin paras kerättävy. Valgiekse sidä sanotah sendäh, ku leikattuu se ei mustene, jiäy valgiekse.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Valgei leikattuu

Valgei griba voi kazvua suurekse. Sen jalgaine on 8-25 sentii korgevuttu da 7 sentii, harvah 10, järevytty. Šliäppy on 7-30 sentii diametras, toiči kai 50. Šliäppy syväinpuolespäi on valgei libo vähäzel keldazettavu, ulgopuolespäi väri voi muuttua valpahanmaksankarvazes muzavanmaksankarvazessah. Tämä griba voi painua kahteh kilossah.

Nägemäl valgei griba on ku sil on kargei magu da leikattuu on rouzovoi

Kazvandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Valgiedu gribua kazvau pedäjikkölöis, koivikkolois, segamečis. Niidy voibi löydiä kuuzen, pedäjän, koivun da tammin ual. On moine mieli, ku enämbi niidy on sit, kus on must’oižikkuo da buolužikkuo, kazvau kiärmöisiendy da on kudžoimätästy. Mečäs ku roinnou kiärmöisiendy, sit vältämättäh rodieu valgiedu gribuagi. Valgiedu gribua kazvau heinykuus syvyskuun puolivälissäh. Net voijah kazvua yksitellen, ga puaksumbah kazvetah kogonazil perehil. Löydänet yhten, kačahtai ymbäri, vältämättäh lövvät ližiä.

Valmistamine[Kohendele | Kohendele tekstua]

Valgiel grival on hyvä da erinomaine magu. Valgiedu gribua keitetäh, žuaritah, kuivatah, marinuijah. Niilöi voibi pidiä vereksenny keittämättäh jiäškuapan pakastimes. Valgies grivois keitetäh rokkua, pannah sidä soussih. Tädä gribua ei vaiku Ven’al syvvä, suvaijah sidä frantsielazet da italielazet, da ylen suomalazed. Valgei griba on hyvä tervehyöle. Japounilazet tiedomiehet lujoitetah, ku valgies grivas on puhalduksii vastustajii ainehii.

Valgien grivan suuruot[Kohendele | Kohendele tekstua]

Vuvvennu 1961 löyttih valgei griba, kudai painoi enämbi 10 kiluo da sen šliäppy diametras oli 58 sentii. Tämä uudine oli Moskovan raadivos 20. syvyskuudu vuvennu 1961.