Valgeipiätiaine

Valgeipiätiaine (lat. Cyanistes cyanus) on pieni da ylen liikuva lindu, kudamal on omaluaduine sinivalgei höyhen.

Ulgonägö

Rungan piduhus on 12-15 sm, siipien levytys 19-22 sm, massua on 10-16 g. Piä on valgei mustu ribaine, kudai vedäy nenän alovehespäi silmän kauti kaglah. Selgi on harmai sinivalgei sävyl. Siivet ollah sinivalgiet, mustembat sel'gän tagan, keskel valgei poikkivirdu. Händy sežo on sinine, ga sidä merkiččöy valgei kaimučču, kudai on luajittu agjahizien ohjuajien valgielois suolois. Alapuoli on valgei mustu paikkua rinnas da vačan yläpuoli. Ižäččy da emäžy ollah yhtellizet, hos uroskoile keskimäärin ollah luaduh tumbii, täyziä sävyi. Nuoret linnut ollah emäčyn jüttümät, erotah niilöis valgiel tazavalgiel ollah hajuvembat, likavembat sävyt. .

Eländykohtii

Arealan tazavaldivollizes ozas eläy tulvavesien lehti- da sego meččy, kudualois on hyvin kehittynyh alovehtu, topol'noi kazvii, penzien kazvii jogiloin alovehil, korgieloin heinien da torvoloin suoloi, tiheidy mečänkazvatuksii ojien da peldoloin reunoil, muarjutarhoi. Suvaiččou matalii da märgii, puaksuh suohizii kohtii, kudamis ollah lehtipuuloin rodut - koivut, lehtet, topol'at, koivut, a sežo torven, ozran libo n'ärin kazvii. Korgieloil sijaiččou koivukuus, kuduas on koivun da niityn alovehtu, nuorii možževelikan da kuuzen istutuksii. Mägialovehel eläy eriluaduine lehti- da sego meččy. Altai-alovehel se on läs 1800 m meren pinnan piäl, Tien-Šan-alovehel läs 2500 m meren pinnan piäl. Toizin ku tavalline lazaröukko, peittolinnut, osan aigua vietetäh syväin paksus kazvoksis.