Vismuttu

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
83
Vismuttu
208,980
4f145d106s26p3
Vismuttu
Vismuttu

Vismuttu (lat. Bismuthum) on metalline alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu viijendehtostu joukkoh da sijaiččou kuvvendes rivis. Vismutan atomnoumer on 83, merki on Bi. Vismuttu on hobjanvärine metallu. Kodvan aigua sidä ei pietty iččenäzenny metallannu, duumaittih, gu se on tinan libo sur'man laji. Enzimäzenny vismutas omis tiedoruadolois kirjutti germuanielaine minerualoin da metalloin tutkii Gergius Agrikola (Georgius Agricola). Se oli vuonnu 1546. Vuonnu 1739 germuanielaine hiimiekku Iogann-Genrih Pott (Johann-Heinrich Pott) rubei pidämäh vismuttua iččenäzenny metallannu. Kaheksankymmenen vuvven peräs ruoččilaine hiimiekku Bercelius (Jöns Jacob Berzelius) otti käyttöh metallan Bi-merkin.