Vizakoivu

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vizakoivu
Vizakoivu

Vizakoivu - sybläkkähän koivun erimuodo (Betula pendula Roth var. carelica (Mercklin), Betula pendula f 1.0 carelica) Sen rungos on omaluaduzii sangelmukii (pahkat), kudamil on kuvakas puupindurakendeh. Vizakoivu on omakuvaine, luja da kova. Vizakoivun puus roihes čoma väri: valpahankeldaine muzavumaksankarvazien kohtien kel.


Histourii[Kohendele | Kohendele tekstua]

Čoman ulgonävön da hyvälujuon täh vizakoivua pietäh suures arvos.Vladimir Dal’ muga musteli sidä: «Vizakoivu, koivupuun monikerdažus, pahku, solmet» «Arheolougiellizien lyödölöis mugah XIII vuozisuan algajen vizakoivua käytettih erilazien čomenduksien da elosvehkehien valmistamizeh näh....sil puul karjalazet heimot maksettih veroloi. Enzimäzet tiijot vizakoivus Ven’alazes literatuuras ilmestyttih vuvvennu 1766, konzu «mečän tiedäi» Fokel kuvaili Ven’an Karjalan da sen rinnakazien alovehien meččii. Ven’alaine arhitektoru V.P. Stasov on «yksi enzimmäzis ristikanzois, kudai käytti vizakoivas da toppolis luajittuu pertilomuu». Vizakoivu sai oman nimen ven’alazen tiedomiehen K.E. Merklinan tutkimukses vuvvennu 1857.


Vizakoivun puukuvan roindu[Kohendele | Kohendele tekstua]

«Nygyzes aijas ei ole yksimieližytty puukuvan roinnan syylöis. On olemas mieli, gu puukuva roihes minerualusyömizen vajavuos da se on läžindy, kuduan syy on viirussu- libo perindötaudi. On tiettävy, gu dekoratiivine puupindurakendeh on perindölline, ga sen ilmivö ei ole vie selvitty. Puuloil, kuduat suadih kahten vizakoivun sevoituksen avul, toiči ei ole dekoratiivizii merkilöi. Sen ližäkse tarvitah 5-10 vuottu, gu vois miärätä, roihesgo puukuva libo ei.


Levitändy da kazvatandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

1980-vuozien lopus Nevvostoliiton Tiedoakadiemien Meččyinstituutan Karjalan ozaston tiedomiehet V. I. Jermakov, L.V. Vetčinnikova da Z. D. Bumagina luajittih vizakoivun tervähkazvatandan taba, kuduan voijah kazvattua äijy vizakoivuu. Sih niškoi tavallizen koivun nuoreh rungoh oksastetah vizakoivun oksat. Tiedomiehien mugah, oksastuksen periä suajah vizukoivun erilazet arvoyksilöt. Siemenii kylväjen vaigu 30-40 prosentua kazvoksii säylytetäh vizakoivun merkilöi, ga oksil kazvattajen kaikis koivulois roitahes vizakoivut. Vuvvennu 1984 Karjalas perustettih 4 vizakoivun rauhoitettuu alovehtu: Kondupohjan alovehen «Utuki» (yhteisala 5,7 ga), Oniegurannan piirin «Kokkorevo» da «Tsareviči» (yleisala 28,9 ga) da Karhumäin «Anisimovščina» (yleisala 6,1 ga). Karjalan luonnos on läs 3 000 vizakoivuu. Karjalan tazavallas on hyväksytty alovehelline miärätty ohjelmu, kuduan avul vizakoivuu säilytetäh da kazvatetah.

Käyttö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Vizakoivun puudu käytetäh škatuliloin, tabakkuvakkazien, čomenduksien da sežo pertilomun valmistamizeh näh. Nygöi puaksumbah käytetäh šponua, sendäh gu vizakoivun puu on vähyös. Vizakoivun eriluaduzen puustruktuuran periä se ei pystele, da sendäh vizakoivun puus valmistetah iškusoittimien puolii. Vizakoivun puul on kaksi vigua – pahku da monikerdažus.