Voigriba

Lähteh Wikipedii
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Voigriba
Voigriba

Voigriba (ven. масленок, lat. Suillus) on Boletaceae- grivoin roduu. Se on syödävy griba. Oman nimen voigriba on suannuh sendäh, ku sen šliäppy on voihine da koskettajes libieččäine rouno.

Ulgonägö[Kohendele | Kohendele tekstua]

Voigrivan šliäpän muodo on mygyräs lačakossah. Šliäppy on silei da voihine rouno. Kuori kebjieh lähtöy šliäpäspäi. Grivan jalgaine yhtehine, silei libo ”jyväzilleh”, sidä ymmärdäjän rengahanke.

Syväinpuoli[Kohendele | Kohendele tekstua]

Voigrivas on äijy B-joukon vitamiinua. Niilöis on kletčatkua, uglevodua, aminohappamehtu, razvanjyttysty ainehtu. Voigrivan kai ainehet ollah hyvät syömizien sulatukseh niškoi. Voigriboi nevvotah syvvä piänkivistykseh da podagrah. Paiči tervehellizii ainehii, voigrivas on eräs pahagi. Niilöis on äijy hetinua, kudai ei sulua rungas, sendäh nämmii griboi ei pie liijakse syvvä. Toizekse, voigriba ”imöy” ilmaspäi pahoi ainehii, sendäh kerätä niidy pidäy puhtahis kohtis.

Kazvandu[Kohendele | Kohendele tekstua]

Voigribua kazvau havvumečis, pedäjien da lehtikuuzien uale.

Valmistamine[Kohendele | Kohendele tekstua]

Voigriba on ylen magei griba. Marinuitut voigrivat ollah herkusyömine. Niidy syvväh keitetyn da žuaritun kartohkanke, lihan da kalanke, eriluaduzien saluatoinke. Sidä paiči voigriboi žuaritah, havvotah, keitetäh da kuivatah. Vereksis dai kuivattulois grivois keitetäh rokkua, ližätäh niilöi soussih.