Siirry sisältöön

Šoutjärvi

On otettu Wikipedii-späi
Pos’olku
Šoutjärvi
ven. Шёлтозеро
veps. Šoutjärv’
Mua
Ven'a
Aloveh
Karjalan tazavaldu
Piiri
Koordinuatat
Perustettu
enzimäinen mainičendu
Rahvastu
857 hengie
Aiguvyöhykeh
Poštuindeksat
186100
Ozuta/peitä kartoi
Šoutjärvi (Ven'a)
Šoutjärvi (Karjalan tazavaldu)

Šoutjärvi (veps. Šoutjärv’, suom. Soutjärvi, ven. Шёлтозеро) on vahnu vepsäläine kylä Karjalan tazavallas Oniegan rannikon piiris. Se on Šoutjärven vepsäläzen kyläkunnan haldivolline keskus.

Kylä sijoiččou Oniegujärven lounasrannal.

Enzimäzen kerran se muanittih vuvvennu 1543.

Vuozinnu 1941 – 1944, Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah, kyläs oli suomelazii saldattoi.

Vuozinnu 1994 – 2004 kylä oli Vepsäläzen kanzallizen voulostin keskuksennu.

Šoutjärvi on vepsäläzen kanzallizen kul’tuuran haldivolline keskus. Vuvves 1936 algajen on olemas Vepsäläine rahvahanhora, vuvves 1967 algajen ruadau Šoutjärven vepsäläine etnogruafielline muzei.

Kyläs on histourien mustomerki – Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.

Sežo tiä on kirikkö.

Ždanovan aittu, XIX vuozisuan lopun arhitektuuran mustomerki, tuodih Šoutjärvespäi Kižin muzeih.

Rahvahan lugumiäry

[kohenda | kohenda tekstu]
2002 2009 2010 2013
1039 ↘1008 ↘878 ↘857

Kuulužat rahvahat

[kohenda | kohenda tekstu]
  • Lonin R’urik Petrovič (1930 – 2009) on vepsäläine kirjuttai, kodialovehentiedäi, Vepsäläzen etnogruafiellizen muzein perustai.
  • Andrejeva Alevtina Ivanovna on vepsäläine kirjuttai.