Karjalan tazavaldu

Lähteh Wikipedii
Siirry navigatsii, eči
Karjalan Tazavaldu Ven’an Federatsies
Karjalan tazavaldu Ven'an federatsies

Karjalan tazavaldu libo Karjal (ven. Респу́блика Каре́лия, Respublika Karelija) on avtonoumine tazavaldu Ven'an luodehpuoles.

Karjalan tazavallan muantiijot[Kohendele | Kohendele tekstua]

Karjalan tazavaldu on sijoitunnuh Ven'an luodehes da kuuluu Ven'an Federatsien luodehfederaalizeh piirikundah. Pohjazes sen rajannu on Murmanskan aloveh, suves — Leningruadan da Vologdan alovehet, päivännouzus — Arhangelin aloveh. Koillizes Karjalan tazavaldu rajoittuu Vienanmereh. Päivänlaskupuoles Karjalal on 798 km rajua Suomenke.

Karjalan tazavallan piduhus pohjazes suveh on 660 km., levevys — 424 km. Korgevin kohtu on Nuorunen tunturi (mägi) — 576,7 metrii. Karjalan Petroskoi — piälinnas Moskovassah on 925 km., Piiterissäh — 401 km., Murmanskassah — 1050 km., Helsingissäh — 703 km.

Karjalan tazavallan pinduala on 180,500 nellikkökilometrii, se on 1,06% Ven’an Federatsien pindualas da läs puoldu Suomen pindualua. Enämbi puoldu Karjalan tazavallan alovehtu on mečät, nelläs vuitti on vienvallas, viijendes on suoloil. Niittymuadu on vai 1% pindualas.

Karjal sijoittuu 60-70 pohjazen levevyspiirilöin välil. Tazavallan ilmastuo vaikutetah Arktiekku da Pohjas-Atlantiekku. Talvel keskilämbötila on -13°C, kezäl keskilämbötila on +14–16°C. Pohjas — da Suvi-Karjalas vuvven vihmumiäry vaihteleh 450 da 740 millimetrien välil. Keskimiäräine ilmanpaino Karjalas on 748–758 elohobjumillimetrii.

Suurembat eländykohtat[Kohendele | Kohendele tekstua]


Linnu libo kohtu Nimi kirillizil kirjaimil, ven’akse Piiri Eläjii (2010)
Petroskoi Петрозаводск, Petrozavodsk Petroskoi 263 540
Kondupohju Кондопога, Kondopoga Kondupohjan piiri 32 978
Segežu Сегежа, Segeža Segežan piiri 29 660
Kostamuš Костомукша, Kostomukša Kostamuksen linnan piiri 28 433
Sortaval Сортавала, Sortavala Sortavalan piiri 19 215
Karhumägi Медвежьегорск, Medvežjegorsk Karhumäin piiri 15 536
Kemi Кемь, Kem Kemin piiri 13 061
Pitkyrandu Питкяранта, Pitkäranta Pitkänrannan piiri 11 484
Belomorsku Беломорск, Belomorsk Belomorskan piiri 11 217
Suojärvi Суоярви, Suojarvi Suojärven piiri 9 763
Puudogu Пудож, Pudož Puudogan piiri 9 698
Anuksenlinnu Олонец, Olonets Anuksen kanzalline piiri 9 060
Vojačču Надвоицы, Nadvoitsy Segežan piiri 8 380
Lahdenpohju Лахденпохья, Lahdenpohja Lahdenpohjan piiri 7 818
Louhi Лоухи, Louhi Louhen piiri 4 778
Pinduši Пиндуши, Pinduši Karhumäin piiri 4 599
Uhtua (Kalevala) Калевала, Kalevala Kalevalan kanzalline piiri 4 529
Priäžy Пряжа, Prjaža Priäžän kanzalline piiri 3 675
Mujejärvi Муезерский, Mujezerski Muujärven piiri 3 328
Värtsilä Вяртсиля, Vjartsilja Sortavalan piiri 3 081
Čuuppu Чупа, Tšupa Louhen piiri 2 923
Helylä Хелюля, Heljulja Sortavalan piiri 2 793
Poventsa Повенец, Povenets Karhumäin piiri 2 209
Piäjärvi Пяозёрский, Pjaozerski Louhen piiri 2 099

Kaččuogi[Kohendele | Kohendele tekstua]