Siirry sisältöön

Karjalan tazavaldu

On otettu Wikipedii-späi
Karjalan tazavaldu
FlaguGerbu[d]
Perustamizen paivymiäry 13. kylmykuudu 1991
Kuva
Virralline nimi ven. Карелия
Virralline kieli Ven'an kieli
Valdivongimnu Karjalan tazavallan kanzalline pajo
Manner Jevrouppu
Valdivo
Piälinnu Petroskoi
Haldivollispaikalline miäry Ven'a
Aigualoveh UTC+3[d]
Itäisin piste Koordinuatat: 61°57′30″ p. l. 37°56′47″ pn. p. / 61.95858700002777653° p. l. 37.94651300002777816° pn. p. / 61.95858700002777653; 37.94651300002777816 (G) (O)
Pohjoisin piste Koordinuatat: 66°40′24″ p. l. 31°04′41″ pn. p. / 66.67349722225000619° p. l. 31.07817500002778033° pn. p. / 66.67349722225000619; 31.07817500002778033 (G) (O){{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä
Eteläisin piste Koordinuatat: 60°40′46″ p. l. 32°54′48″ pn. p. / 60.6796470000277779° p. l. 32.91356000002777193° pn. p. / 60.6796470000277779; 32.91356000002777193 (G) (O){{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä
Läntisin piste Koordinuatat: 61°19′45″ p. l. 29°18′22″ pn. p. / 61.32922300002777405° p. l. 29.30622100002777941° pn. p. / 61.32922300002777405; 29.30622100002777941 (G) (O){{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä
Maantieteellinen muoto Data:Russia/Karelia.map
Korkein kohta Nuorunen
Halličuksen piämiehen nimi Head of the Republic of Karelia[d]
Halličuksen johtai Artur Parfentšikov[d]
Lainsäädäntöelin Legislative Assembly of the Republic of Karelia[d]
Rahvahan lugumiäry
  • 518 950 hengi[1]
Rajoittuu Leningradan aloveh, Vologdan alue[d], Arkangelin alue[d], Murmanskan aloveh, Pohjas-Pohjanmuan muakundu, Kainuu[d], Pohjas-Karjalan muakundu, Suvi-Karjalan muakundu и Lappi[d]
Korvasi Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta[d]
Käytetty kieli karjalan kieli, Lyydin kieli и varsinaiskarjala[d]
Pinduala
  • 180 520 nellikkökilometri
Virralline kodisivu gov.karelia.ru
Kuvaileva URL datos.bne.es/tema/XX5348947.html
Aihetunniste karelia, карелия и karjala
Kuva sijaintikartasta
Kuvakollaasi
Aiheen maantiede Karjalan tasavallan maantiede[d]
Muistomerkkien luettelo Cultural heritage monuments in the Republic of Karelia[d]
Ylläpidetään Wikiprojektissa WikiProject Karelia[d]
Talvinäkymä
Rekisterikilven koodi 10
Luokka kohteen kunniakansalaisille [d]
Luokka tänne haudatuille ihmisille Q7976237?
Luokka näkymille kohteesta [d]
Karjalan tazavaldu (Ven'a)


Mediafailat Wikiskluavul

Koordinuatat: 63°49′ p. l. 33°00′ pn. p. / 63.817° p. l. 33.000° pn. p. / 63.817; 33.000 (G) (O){{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä

Karjalan tazavaldu libo Karjal (ven. Респу́блика Каре́лия, Respublika Karelija) on avtonoumine tazavaldu Ven'an luodehpuoles. Tazavallan piälikönny (halličuksen johtajannu) ruadau Artur Parfenčikov.

Karjalan tazavallan muantiijot

[kohenda | kohenda tekstu]

Karjalan tazavaldu sijoitahes Ven'an luodehpuoles da kuuluu Ven'an Federatsien luodehfederualizeh piirikundah. Pohjazes sen rajannu on Murmanskan aloveh, suves — Leningruadan da Vologdan alovehet, päivännouzus — Arhangelin aloveh. Koillizes Karjalan tazavaldu rajoittuu Vienanmereh. Päivänlaskupuoles Karjalal on 798 km rajua Suomenke.

Karjalan tazavallan piduhus pohjazespäi suveh on 660 km., levevys — 424 km. Korgevin kohtu on Nuoruzen mägi — 576,7 metrii. Karjalan piälinnaspäi, Petroskoispäi, loittozus Moskovassah on 925 km., Piiterissäh — 401 km., Murmanskassah — 1050 km. da Helsingissäh — 703 km.

Karjalan tazavallan pinduala on 180,500 nellikkökilometrii, se on 1,06% Ven’an Federatsien pindualas da läs puolet Suomen pindualas. Enäm puoldu Karjalan tazavallan alovehes on meččiä. Nelläs vuitti on vienvallas, viijendes suodu. Niittymuadu on vaigu 1% pindualas.

Karjala sijoittuu 60-70 pohjazen levevyspiirilöin välil. Tazavallan ilmastoh vaikutetah Arktiekku da Pohjas-Atlantiekku. Talvel keskilämbötila on -13 °C, kezäl +14–16 °C. Pohjas- da Suvi-Karjalas vuvven vihmumiäry vaihteleh 450 da 740 millimetrien välil. Keskimiäräine ilmanpaino Karjalas on 748–758 elohobjumillimetrii.

Suurimat eländykohtat

[kohenda | kohenda tekstu]
Linnu libo kohtuNimi kirillizil kirjaimil, ven’aksePiiriEläjii (2010)
PetroskoiПетрозаводск, PetrozavodskPetroskoi263 540
KondupohjuКондопога, KondopogaKondupohjan piiri32 978
SegežuСегежа, SegežaSegežan piiri29 660
KostamušКостомукша, KostomukšaKostamuksen linnupiiri28 433
SortavalСортавала, SortavalaSortavalan piiri19 215
KarhumägiМедвежьегорск, MedvežjegorskKarhumäin piiri15 536
KemiКемь, KemKemin piiri13 061
PitkyranduПиткяранта, PitkärantaPitkänrannan piiri11 484
BelomorskuБеломорск, BelomorskBelomorskan piiri11 217
SuojärviСуоярви, SuojarviSuojärven piiri9 763
PuudoguПудож, PudožPuudogan piiri9 698
AnuksenlinnuОлонец, OlonetsAnuksen kanzalline piiri9 060
VojaččuНадвоицы, NadvoitsySegežan piiri8 380
LahdenpohjuЛахденпохья, LahdenpohjaLahdenpohjan piiri7 818
LouhiЛоухи, LouhiLouhen piiri4 778
PindušiПиндуши, PindušiKarhumäin piiri4 599
Uhtua (Kalevala)Калевала, KalevalaKalevalan kanzalline piiri4 529
PriäžyПряжа, PrjažaPriäžän kanzalline piiri3 675
MujejärviМуезерский, MujezerskiMujehjärven piiri3 328
VärtsiläВяртсиля, VjartsiljaSortavalan piiri3 081
ČuuppuЧупа, TšupaLouhen piiri2 923
HelyläХелюля, HeljuljaSortavalan piiri2 793
PoventsaПовенец, PovenetsKarhumäin piiri2 209
PiäjärviПяозёрский, PjaozerskiLouhen piiri2 099

Kaččuogi

[kohenda | kohenda tekstu]
  1. Оценка численности постоянного населения на 1 января 2025 г. и в среднем за 2024 г. и компоненты её измененияФедеральная служба государственной статистики, 2025.