Karhumägi

Linnu Karhumägi Gerbu Mua Ven'aVen'a Aloveh Karjalan tazavalduKarjalan tazavaldu Piiri Karhumäin piiri Koordinuatat 62°55′01″ p. l. 34°27′24″ pn. p.62.9171306° p. l. 34.4568889° pn. p. / 62.9171306; 34.4568889    Perustettu 1916 Pindu-ala 14 nellikkökilometri km² Rahvastu ▼14 340 hengie (1. pakkaskuudu 2018) Aiguvyöhykeh UTC+3[d] Telefonan koudu 81434 Poštuindeksat 186350 Virralline sivu medgora.ru Ozuta/peitä kartoi

Karhumägi

Karhumägi, Karjalan tazavaldu

Karhumägi (ven. Медвежьегорск (Medvežjegorsk), suom. Karhumäki) on linnu (vuvves 1938 algajen) Ven’al, Karjalan tazavallas. Se on Karhumäin piirin hallindolline keskus.

Nimi

1938 vuodessah eländykohtua kučuttih ”Medvežja Gora”, a raudutieazetuskohtua kučutah muga nygöigi.

Muantiijolline olopaikku

Karhumägi sijoittuu Oniegan järven rannal, 152 km Petroskoispäi pohjazeh, Karjalan tazavallan keskiozas, Suuren lahten (Bol’šaja guba) luodehel, Kumsan da Vičkan jovensuulois. Linnan ymbäri ollah čomat kallivot da čuuruvuarat, kudamil kazvetah havumečät.

Ilmasto

• Vuvven keskilämbötila on 2,2 °C.
• Ilman kostevus on 79,9%.
• Tuulen keskivauhti on 1,6 m/s.

Pakkaskuun keskilämbötila Karhumäis 1961–1990 vuoziloin norman mugah on -13 astettu, uvven norman mugah se on -10,6 astettu. Kezäl vähän aigua ollah valgiet yöt.

Histourii

Vuonnu 1914 Ven’an valdukundu yhtyi Enzimäzeh muailman voinah. Pidi rakendua raududorogua Barentsan meren jiädymättömile lahtile. Vuonnu 1915 allettih rakendua Murmanskan portua Kol’skois lahtes, kaksi piendy portua Kemis da Sorokas da vie raududorogua, kudamal pidi yhtistiä Romanov-na-Murmane Petrogradanke.

Medvežja Gora –azetuskohtu nostettih Oniegan järven rannal, kudamal ei eletty rahvahat. Azetuskohtan lähäl rakendettih samannimine pos’olku. Vuonnu 1915 järven rannal rakendettih pristani. Rakendusainehet raududorogah niškoi ruvettih tuomah viel Petrogradaspäi Medvežja Gora –eländykohtah.

Vuonnu 1916 arhitektoran R.M. Gaben projektan mugah rakendettih puuvokzualu šatrovoin levonke da špil’anke. Tämä vokzualu säilyi täh aigassah pieniloin uvvistandoinke. Kylmykuus vuonnu 1916 lähtiettih enzimäzet junat. Täh aigah azetuskohtan lähäl eli jo 300 ristikanzua kahtes pos’olkas – Zaharjevskois da Železnodorožnois. Tämä azetuskohtu oli Povenetskoin ujezdan alovehel.

Vuonnu 1930 nevvostovaldu käski rakendamah Belomorskan-Baltien kanualan. Srojun da Belomorskan-Baltien luagerin (BelBaltLag) hallindolline keskus oli Medvežja Gora –azetuskohtu da pos’olku sen lähäl. Kanualu pandih käyttöh 2. elokuudu vuonna 1933.

Karhumäis oldih nahkan pieksändy- da kengien ombeluzavodat. Kombinuattu muokkai puudu 12 piloruamas, luajittih puusepän valmistehet da pertilomut.

Vuonna 1938 ruadopos’olku Medvežja Gora sai linnan stuatusan Medvežjegorsk-nimenke.

Nähtävykset

• raudutievokzualu, 1916 (arhitektoru on R.M. Gabe);
• Belomorskan-Baltien kanualan haldivon kodi, 1934;
• Sovetskoin-Suomelazen voinan aijan (1941–1944) suomelaine lujitusaloveh. Puolistuslaittehet säilyttih Lysuha-mäil;
• peštšerat;
• koski Vička-jovel;
• Mustokalmisto ”Sandarmoh” – kohtu, kus ammuttih repressien aijan (1937–1940) ristikanzoi.