Anuksen kanzalline piiri

On otettu Wikipedii-späi
Anuksen kanzalline piiri
FlaguGerbu
Kuva
Perustamizen paivymiäry 29. elokuudu 1927
Virralline nimi ven. Олонецкий национальный муниципальный район[1]
Valdivo
Piälinnu Anuksenlinnu
Haldivollispaikalline miäry Karjalan tazavaldu
Rahvahan lugumiäry
  • 19 549 hengi[2]
Hallinnolliset osa-alueet Mäkriän maalaiskunta[d], Aunuksen kaupunkikunta[d], Kuittisen maalaiskunta[d], Kuujärven maalaiskunta[d], Kotkatjärven voulosti[d], Koveran maalaiskunta[d], Tuksan maalaiskunta[d], Kotsilan maalaiskunta[d] и Vitelen maalaiskunta[d]
Aigualoveh UTC+3[d]
Rajoittuu Lotinapellon piiri[d], Pitkänrannan piiri, Priäžän kanzalline piiri и Koskenalan piiri[d]
Pinduala
  • 3 988 nellikkökilometri
Virralline kodisivu olon-rayon.ru
Sijaintikartan kuva
Muistomerkkien luettelo list of cultural heritage sites in Olonetsky District (Russia)[d]
Telefonan koudu 81436
Luokka tänne haudatuille ihmisille Q32250995?
Anuksen kanzalline piiri (Ven'a)
Mediafailat Wikiskluavul

Koordinuatat: 60°58′ p. l. 32°58′ pn. p. / 60.967° p. l. 32.967° pn. p. / 60.967; 32.967 (G) (O)

Anuksen piiri libo Anuksen kanzalline piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on Anuksenlinnu. Anuksen piiri on Ven'an Pohjazes da kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh.

Piirin pinduala on 3988 nellikkökilometrii.

Anuksen piiri on sijoitunnuh Anuksen tazangol, se on Karjalan tazavallan suves.

Lähialovehet[kohenda | kohenda lähteh]

Pohjazes da luodehes Anuksen piiril on yhtehine raja Karjalan tazavallan Priäžän da Pitkänrannan piirilöinke. Suves da liidehes - Leningruadan alovehenke. Lounazes on piäzy Luadogan järvele. Anuksen piiris 90% pindualua ollah mečät da suot. Kaikkiedah piiris on 49 järvie da lambie sego 11 jogie. Anuksen piiris on säilynyh piäle 130 kul'tuurumustomerkii.

Nähtävykset[kohenda | kohenda lähteh]

  • Pyhän Jyrrin časounu (puuhine) Pertiselläs ( XVIII-vuozisada)
  • Kumardusristu Taččalas ( XIX-vuozisuan enzimäine puoliško)
  • Važjärven miehien manasteri (on nostettu vuonnu 1520)
  • Anuksen kanzalline liygiläzien muzei
  • Floran da Lavran kirikkö Mägriäl (on salvettu vuonnu 1613)
  • Miikulan, Pedrun da Puavilan časounu Žil'čois ( XVIII-vuozisada)
  • Dubrovinan kodi Suures sellis ( XIX-vuozisuan enzimäine puoliško)
  • Suuren sellin hieru, kus on säilynyh vahnua karjalastu kodii. Enimät niilöis on salvettu XIX-vuozisual.

Piirin eländykohtat[kohenda | kohenda lähteh]

  1. https://gov.karelia.ru/power/local_government/olon/
  2. Численность населения Российской Федерации по муниципальным образованиям на 1 января 2022 годаФедеральная служба государственной статистики. Проверено 3 декабря 2022.