Anuksen kanzalline piiri
Anuksen kanzalline piiri | ||
Flagu | Gerbu | |
Perustamizen paivymiäry | 29. elokuudu 1927 | |
---|---|---|
Virralline nimi | ven. Олонецкий национальный муниципальный район[1] | |
Valdivo | ||
Piälinnu | Anuksenlinnu | |
Haldivollispaikalline miäry | Karjalan tazavaldu | |
Aigualoveh | UTC+3[d] | |
Rahvahan lugumiäry |
| |
Hallinnolliset osa-alueet | Mäkriän maalaiskunta[d], Aunuksen kaupunkikunta[d], Kuittisen maalaiskunta[d], Kuujärven maalaiskunta[d], Kotkatjärven voulosti[d], Koveran maalaiskunta[d], Tuksan maalaiskunta[d], Kotsilan maalaiskunta[d] и Vitelen maalaiskunta[d] | |
Rajoittuu | Lotinapellon piiri[d], Pitkänrannan piiri, Priäžän kanzalline piiri и Koskenalan piiri[d] | |
Pinduala |
| |
Virralline kodisivu | olon-rayon.ru | |
Muistomerkkien luettelo | list of cultural heritage sites in Olonetsky District (Russia)[d] | |
Telefonan koudu | 81436 | |
Luokka tänne haudatuille ihmisille | Q32250995? | |
| ||
Mediafailat Wikiskluavul |
Koordinuatat: 60°58′ p. l. 32°58′ pn. p. / 60.967° p. l. 32.967° pn. p. (G) (O)
Anuksen piiri libo Anuksen kanzalline piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on Anuksenlinnu. Anuksen piiri on Ven'an Pohjazes da kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh.
Piirin pinduala on 3988 nellikkökilometrii.
Anuksen piiri on sijoitunnuh Anuksen tazangol, se on Karjalan tazavallan suves.
Lähialovehet
[kohenda | kohenda tekstu]Pohjazes da luodehes Anuksen piiril on yhtehine raja Karjalan tazavallan Priäžän da Pitkänrannan piirilöinke. Suves da liidehes - Leningruadan alovehenke. Lounazes on piäzy Luadogan järvele. Anuksen piiris 90% pindualua ollah mečät da suot. Kaikkiedah piiris on 49 järvie da lambie sego 11 jogie. Anuksen piiris on säilynyh piäle 130 kul'tuurumustomerkii.
Nähtävykset
[kohenda | kohenda tekstu]- Pyhän Jyrrin časounu (puuhine) Pertiselläs ( XVIII-vuozisada)
- Kumardusristu Taččalas ( XIX-vuozisuan enzimäine puoliško)
- Važjärven miehien manasteri (on nostettu vuonnu 1520)
- Anuksen kanzalline liygiläzien muzei
- Floran da Lavran kirikkö Mägriäl (on salvettu vuonnu 1613)
- Miikulan, Pedrun da Puavilan časounu Žil'čois ( XVIII-vuozisada)
- Dubrovinan kodi Suures sellis ( XIX-vuozisuan enzimäine puoliško)
- Suuren sellin hieru, kus on säilynyh vahnua karjalastu kodii. Enimät niilöis on salvettu XIX-vuozisual.